Metsä

Koneellisen hakkuun tuottavuus harpannut harvennushakkuilla 70 prosenttia parissa vuosikymmenessä – koneet osittain ylimitoitettuja

"Koneiden ohjaus niiden kokoa vastaaville ihanteellisille korjuukohteille on käytännössä hyvin haastavaa", tutkija Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Pentti Vänskä
Harvennuspuuta korjataan koneellisesti nyt huomattavasti pienipuustoisemmilta kohteilta kuin 1990-luvulla, jolloin valtaosa harvennushakkuista tehtiin vielä miestyönä.

Koneellisen hakkuun tuottavuus on harpannut 1990-luvun alusta selvästi eteenpäin. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo.

Päätehakkuilla rungon keskitilavuus on kasvanut. Sen sijaan harvennuspuuta korjataan koneellisesti nyt huomattavasti pienipuustoisemmilta kohteilta kuin runsas pari vuosikymmentä sitten, jolloin valtaosa harvennushakkuista tehtiin vielä miestyönä.

1990-luvulla harvennuksilla runkotilavuus oli keskimäärin 0,18 kuutiometriä ja päätehakkuilla 0,31 kuutiometriä. Näillä runkotilavuuksilla tuottavuus on noussut harvennuksilla noin 70 prosenttia ja päätehakkuilla 60 prosenttia.

Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti tutkimuksen mukaan pienempien koneiden tuottavuuden vasta, kun rungon keskikoko oli suurempi kuin 0,3 kuutiometriä.

Luken tutkija Paula Jylhä sanoo, että hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saadut tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet ovat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden.

"Koneiden ohjaus niiden kokoa vastaaville ihanteellisille korjuukohteille on käytännössä hyvin haastavaa ja vaatii riittävän suuren leimikkovarannon."

Keskimääräinen tuottavuus oli harvennuksilla 10,2 kuutiometriä tunnissa ja päätehakkuilla 22,1 kuutiometriä tunnissa.

Hakkuutähteiden puinti kasoihin alensi tuottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin kymmenen prosenttia.

Luken tutkimus perustuu vuosina 2014–2017 kerättyyn hakkuukonekonedataan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa korjuuolosuhteita, koneiden ajankäytön rakennetta, hakkuun tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.

Edellinen seurantatutkimus tehtiin 1994.

Tutkimus käynnistettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Luken rahoituksella.

Työ vietiin päätöksen Luken koordinoimassa Fobia-projektissa, jonka rahoitus tulee pääosin EU:n Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelmasta. Projektin tavoitteena on parantaa metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamista koulutuksen avulla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Komatsu päivitti metsäkoneensa useilla pienillä parannuksilla: Lisää säilytystilaa, työvalot luukkuihin ja uusi moottori

Sisäministeriön pelastusneuvos metsäkoneen käyttämisestä sammutustöihin: Hyvä, että uusia sammutusmenetelmiä ja -laitteita kehitetään

Uusi hybridiharvesteri rullaa markkinoille kovien odotusten saattelemana – Logset tavoittelee reilua lisäystä metsäkonemyyntiinsä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI