LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Muistatko ne metsä-äänestykset, jotka jakoivat suomalaismeppien mielipiteet EU-parlamentissa? Näin he äänestivät

Viime EU-parlamentin vaalikaudella äänestettiin metsien ilmastovaikutuksia linjaavasta lulucf-asetuksesta sekä uusiutuvan energian raaka-ainelistoista.
Juha Roininen
Jokaisella EU-parlamentin jäsenellä on oma postilaatikkonsa Euroopan parlamentin rakennuksessa Brysselissä.

Suomalaismepit olivat Euroopan parlamentin viime vaalikaudella erimielisiä siitä, kuinka metsien hakkuiden päästöjä tulisi raportoida ja puupohjaisia materiaaleja käyttää uusiutuvaksi energiaksi.

Suomen 13 europarlamentaarikosta neljä äänesti Suomen metsäalan linjauksia vastaan viime vaalikaudella.

EU:n metsäasioista eniten tapetilla oli maankäytön, sen muutoksen ja metsätalouden lulucf-asetus, joka linjaa jäsenmaiden päästöjä ja nieluja.

Lulucf-asetuksessa Suomen metsäalan tavoite oli, että metsien lisäkäytöstä ei synny laskennallisia päästöjä. Pelkona oli, että jos Suomi nostaa tulevaisuudessa hakkuitaan, se joutuisi korvaamaan niistä syntyviä päästöjä ostamalla päästöoikeuksia muilta jäsenmailta.

Tämä perustui siihen, että Euroopan komission laskennoissa hiilinieluja olisi alun perin pitänyt verrata historiallisiin tietoihin, jolloin Suomen hakkuut olivat huomattavasti nykytasoa alhaisemmat.

Kovin vääntö käytiin Euroopan parlamentissa siitä, mihin vuosiin hiilinieluja olisi pitänyt verrata sekä komission kirjaamasta sanasta "intensiteetti", joka määrää sen, kuinka kussakin jäsenmaassa metsiä hakataan suhteessa niiden kasvuun. Intensiteetti-sana haluttiin poistaa lopullisesta esityksestä, koska maininnan pelättiin haittaavan metsien käytön intensiteetin kasvattamista.

"Esitys on Suomen kannalta aivan mahdoton. Kestävästi hoidetut metsämme eivät ole päästöjen lähde”, Henna Virkkunen (kok.) painotti ennen EU-parlamentin äänestyksiä.

Maiden intensiteetti käyttää metsiään vaihtelee paljon: Saksassa ja Ruotsissa metsien kasvusta hakataan noin 80 prosenttia vuodessa ja Suomessa 60. Jos jäsenmaiden hakkuut olisi rajoitettu historialliseen käyttöasteeseen, Suomen metsäalan mielestä se olisi ollut epäreilua, koska esimerkiksi Ruotsi voisi silti käyttää metsiään suhteessa Suomea enemmän.

Suomalaisten kovasta vaikuttamisesta johtuen EU-instituutiot eivät rajoittaneet metsien käytön intensiteettiä – kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Intensiteetti-sanan poistaminen toi Suomen metsäalan mukaan lisää tulkinnanvaraa hakkuumääriin. Myös hiilinielujen vertailuvuosia saatiin rukattua lähemmäs nykyistä metsien käyttöastetta.

Suomalaismepeistä Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), Merja Kyllönen (vas), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Heidi Hautala (vihr) olivat kuitenkin erimieltä asiasta, ja he äänestivät Suomen hallituksen ajamaa linjausta vastaan. Muut EU-parlamentin suomalaisjäsenet kannattivat intensiteetti-sanan poistoa.

Hautala kommentoi äänestystä ja omaa vastakkaista näkemystään blogissaan.

”Vain läpinäkyvä ja rehellinen kirjanpito voi vastata todellisuutta. Vaikka voisimme piilottaa päästöjä paperilla, ilmakehälle emme voi valehdella. Ilmaston kannalta hiilinielun pieneneminen on sama asia kuin päästö. En äänestänyt metsäteollisuutta tai puun käyttöä vastaan, vaan ilmastonmuutosta hillitsevien toimien puolesta."

Hautala piti Suomen lobbauspuhetta turhan aggressiivisena.

"Taustavaikuttaminen kuuluu politiikkaan, mutta näin aggressiivista lobbaamista ei ole hetkeen nähty. Sotaisa, 'isänmaa vastaan EU' -retoriikka ei edistä asiallista keskustelua aiheesta”, Hautala kommentoi jälkikäteen.

Lulucf-neuvottelut eivät jääneet ainoaksi metsien käyttöä koskevaksi äänestykseksi Euroopan parlamentissa. Uusiutuvan energian red II -direktiivissä äänestettiin siitä, mistä raaka-aineesta uusiutuvaa energiaa voidaan jatkossa tuottaa.

Erityisen tärkeä red II -direktiivi on ollut suomalaisille puubiomassasta polttoaineita jalostaville yrityksille, kuten Nesteelle, UPM:lle ja St1:lle sekä kuitupuun energiakäyttöä suunnittelevalle Kaidille.

Suomalaismepeistä Ruohonen-Lerner, Pietikäinen ja Hautala olisivat halunneet rajoittaa kantojen ja runkopuun energiakäyttöä: Heidän mielestään ne olisi pitänyt tiputtaa uusiutuvien energialähteiden raaka-ainelistalta pois, jotta korkeampaan jalostukseen kelpaava materiaali ei päätyisi energiaksi. Tämä kanta kuitenkin hävisi parlamentin äänestyksessä.

Hallituksen sekä Suomen metsäalan linjaa vastustaneiden meppien mielestä mäntyöljy toisi isomman arvonlisän, jos se käytettäisiin polttoaineen sijaan esimerkiksi kemikaaleihin.

Muiden suomalaisten europarlamentaarikkojen mielestä toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-ainepohja tulee pitää vapaana, eikä sitä tulisi rajoittaa poliittisesti.

”Jos bioenergian perusraaka-aineen käyttöä rajoitetaan liikaa, emme pääse toivottuihin päästövähennystavoitteisiin, emmekä pysty korvaamaan fossiilisia polttoaineita”, Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kommentoi.

Lue myös:

Suomalaismepeille suitsutusta metsäasioista EU:ssa – Myös koulutuspolitiikka ja roaming-maksujen poisto saavat kiitosta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

Päästövähennyksiin pyrkivä metsäteollisuus: Metsien hiilivarasto kasvaa, koska metsät kasvavat hakkuita enemmän

Nykymenolla metsien hiilinielu notkahtaa vain hetkellisesti – vuodesta 2035 kokonaisnielu kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiin, jos maatalouden päästöt vähenevät

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI