Metsä

EU ei päätä jäsenmaiden hakkuumääristä – "Komissio ei sanele jäsenmaille, montako puuta metsässä tulee olla pystyssä"

Luonnonvarakeskus painottaa, että Suomen ympäristökeskuksen Soimakallion laskelmat hakkuista ovat pelkkiä arvioita. "Epävirallisia laskelmia voi olla useita, mutta ne eivät vaikuta lopulliseen raporttiin."
Kai Tirkkonen
Euroopan komissiolla ei ole toimivaltaa päättää jäsenmaiden hakkuumääristä.

Euroopan komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen sanoo, että komissiolla ei ole tarvetta mestaroida jäsenmaiden metsien hakkuumääriä.

"Jokaisella maalla on oma metsäpolitiikkansa ja meitä komissiossa kiinnostaa se, että jäsenmaat saavuttavat yhdessä sovitut päästövähennystavoitteet. Komissio ei kuitenkaan sanele jäsenmaille, montako puuta metsässä tulee olla pystyssä ja minkä verran hakkuita tehdään", Itkonen kommentoi MT:lle.

Hän muistuttaa, että Suomella on mahdollisuus joustoihin. Se tarkoittaa sitä, että jos Suomen hiilinielu jäisi asetettua vertailutasoa pienemmäksi, maa voisi kompensoida laskennallisia päästöjä joko hankkimalla nieluyksiköitä muilta jäsenmailta tai vähentämällä päästöjä muualta.

Joustoilla vastataan siihen, että EU-maat harjoittavat keskenään erilaista metsäpolitiikkaa.

"Jokaisen jäsenmaan metsät ovat niin erilaisia, että yhteisiä EU-laajuisia määritelmiä on tähän saakka ollut vaikea rakentaa. Kukin jäsenmaa katsoo, miten päästövähennyksiin päästään tehokkaimmalla tavalla. Suomessa keskiössä ovat ymmärrettävästi aina metsät", Itkonen summaa.

Luonnonvarakeskus Luke valmistelee uusia laskelmia Suomen metsien hiilinielun vertailutasosta. Vertailutaso on luku, johon verrataan metsien raportoitavaa hiilinielun kokoa vuosina 2021–2025. Suomen komissiolle aiemmin toimittamissa laskelmissa on käytetty liian suurta päätehakkuumetsien pinta-alaa, joten Suomen ehdotusta vertailutasosta muutetaan.

Hiilinielulaskelmat liittyvät EU:n lulucf-asetukseen, jonka mukaan kunkin jäsenmaan tulee raportoida Euroopan komissiolle maankäyttösektorinsa päästöt ja nielut.

Päätehakkuumetsien määritelmästä johtunut virhe voi johtaa Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikön Sampo Soimakallion arvioiden mukaan 10–18 miljoonan kuution yliarvioihin Suomen hakkuumäärissä. "Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii", Yle (20.5.) uutisoi Soimakallion päätelmät.

Soimakallio kyseenalaistaa Suomen hakkuumäärät. "Suomen vertailutasolaskelmassa yliarvioidaan runkopuun hakkuut ja aliarvioidaan hiilinielu merkittävästi. Sain tulokseksi, että sitoumuskaudella runkopuun hakkuutaso on Suomelle noin 65–73 miljoonaa kuutiota", hän viestii.

Hakkuita on haluttu nostaa viime hallituksen kaudella 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen ei kommentoi, miten muutokset pinta-alatietoihin vaikuttavat lopulliseen Suomen metsien hiilinielun vertailutasoon. Hän kuitenkin painottaa, että Luken vastuulla on tehdä viralliset laskelmat.

"Soimakallion laskelmat ovat yksittäisiä arvioita, joita emme kommentoi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että viralliset laskelmat tehdään lulucf-lainsäädännön mukaisesti. Epävirallisia laskelmia voi olla useita, mutta ne eivät vaikuta lopulliseen raporttiin, joka päätyy komissiolle. Se tulee meiltä."

Myös maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm vahvistaa, ettei komissiolla "olisi toimivaltaa hyväksyä tai hylätä kansallisia hakkuusuunnitelmia".

"Kyse on yksittäisen tutkijan EU-asetuksen soveltamiseen liittyvästä tulkinnasta ja siihen perustuvasta laskelmasta", Granholm viittaa Soimakallion laskelmiin ministeriön blokissa.

Euroopan komission työryhmä on pyytänyt Suomelta jo tarkennuksia siitä, miten metsien hiilinielun vertailutasolaskelmat on tehty. Suomen tulee antaa lisätietoja muun muassa metsien kehitysluokista, kasvavista hakkuumääristä, sekä siitä, kuinka hakkuut vaikuttavat metsäluonnon monimuotoisuuteen ja pitkän aikavälin hiilinieluun. Suomen arvioissa vuosihakkuut nousisivat 84 miljoonaan kuutiometriin 2021–2025, mikä on komission mukaan merkittävä lisäys.

Suomen tilanne ei ole poikkeus, vaan valtaosalta jäsenmaita on pyydetty tarkennuksia laskelmistaan. Lopullinen metsien hiilinielun vertailutaso määritetään vasta sen jälkeen, kun Luke on saanut komissiolta tarkastuspalautteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastopaneelin puheenjohtaja esittää metsäyhtiöille keskinäistä sopimista puun käytöstä tai Suomen sisäistä nielukauppaa

Analyysi: Hakkuuvähennys Suomessa ei ilmastoa pelasta – päinvastoin

Kiristyviin hiilinieluvaatimuksiin tutkitaan keinoja – Luke valmistelee myös käytännön ohjeita metsien käsittelyyn

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI