Metsä

Selvitys: Metsäkeskustelua käydään ympäristöjärjestöjen ehdoilla

Maaseudun Tulevaisuus on metsäasioissa digitaalisten uutismedioiden ylivoimainen ykkönen.
Jarmo Palokallio
MT on digitaalisen metsäkeskustelun suosituin uutismedia.

Metsiin liittyvää keskustelua käydään pitkälle ympäristöjärjestöjen ehdoilla. Metsäalalla mediavaikuttamista osin vasta opetellaan. Maan suurin uutismedia metsäkeskustelussa on Maaseudun Tulevaisuus.

Tuoreen tutkimuksen mukaan metsiin liittyvä julkinen keskustelua on kärjistynyttä. Etenkin ilmasto- ja ympäristöasioissa äänekkäimpiä ovat ympäristöjärjestöt ja tutkimusorganisaatiot. Metsäyritykset ovat suhteellisen hiljaa.

Viestintätoimisto Pohjoisranta BCW tutki Metsämiesten Säätiön rahoituksella vuoden ajan digitaalisessa uutismediassa ja Twitterissä käytyä metsäkeskustelua. Ylivoimaisesti suosituimmaksi teemaksi nousivat ilmastoon, ympäristöön ja suojeluun liittyvät kysymykset.

”Analyysin valossa vaikuttaa siltä, että esimerkiksi metsäteollisuusyritykset ovat julkisessa keskustelussa altavastaajina. Ne toimivat etujärjestöjen ja valtuutettujen puhemiesten kautta, mutta jäävät alakynteen esimerkiksi ilmastoon ja jopa metsänhoitoon liittyvässä keskustelussa, joissa agendan asettavat ympäristöjärjestöt”, sanoi toimitusjohtaja Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä.

Pirttilän mukaan on huolestuttavaa huomata, että metsänhoitoon liittyvää keskustelua veti avohakkuiden kielto. Sen sijaan keskustelua ei käyty esimerkiksi metsätuhoista tai puuvarojen lisääntymisestä. Näin ei olisi, jos äänessä olisivat vahvemmin metsänomistajat, metsäammattilaiset ja metsäteollisuus.

"Aiemmin metsäalan ei tarvinnut perustella tekemisiään. Metsäala tunnettiin ja osaajia toimialalle riitti. Yhteiskunta on muuttunut ja metsäala on nukkunut muutoksen ohi."

Pirttilän mukaan tieto tulee nyt muita väyliä pitkin. Keskustelua vievät ympäristöjärjestöt, jotka toimivat siinä omalta kannaltaan fiksusti.

"Metsäalan pitäisi mennä asiassa itseensä. Keskustelun teemoissa ei näy metsien hoitamattomuus, omistajien ikääntyminen ja muut vastaavat teemat. Ajan kanssa tämä kaikki vaikuttaa alan toimintaedellytyksiin."

Pirttilän mukaan metsäalan iso ongelma on, ettei toimintamalleja ole saatu muutettua. Myös viestinnän resurssit ovat alimitoitetut. Se koskee etenkin yksityisiä sahoja.

Metsänhoitoyhdistysten viestintää avasi johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeestä. Hän harmitteli metsäuutisten kielteisyyttä.

Yli-Talosen mukaan metsänhoitoyhdistyksissä ja niiden toimihenkilöissä on vain muutamia aktiivisia viestijöitä. Suuri osa metsänhoitoyhdistyksistä ei ole viestinnässä mukana mitenkään.

Varsinainen viestinnällinen ongelma on, että normaalit ja hyvät asiat, mitä metsässä tai metsätaloudessa tapahtuvat, eivät mene mediassa läpi.

Sen sijaan kielteisiä uutisia riittää. Esimerkiksi vaalien alla käydyn vilkkaan metsä- ja ilmastokeskustelun suunta ärsytti metsänomistajia vähintään lievästi, koska keskustelussa menivät rosvon ja sankarin roolit välillä sekaisin.

"Pitäisi muistaa, että metsänomistajat ovat todellisia ilmastosankareita."

Keskusteluissa ongelmana on saada ympäristöjärjestöt sitoutumaan tehtyihin päätöksiin. Ne saattavat livetä sovitusta jo siinä vaiheessa, kun kävelevät neuvottelutilasta ulos.

Viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä oli osin samoilla linjoilla. Mäntyrannan mukaan metsäalaa ei voi syyttää siitä, etteikö se haluaisi käydä keskustelua.

"Näyttäkää minulle joku toinen ala, joka on käynyt yhtä paljon keskustelua ympäristöjärjestöjen kanssa", totesi Mäntyranta.

Keskustelut eivät ole jääneet pelkäksi puheeksi. Suomen metsäalan menestyksen takana löytyvistä tekijöistä yksi on, että metsäalaa on ympäristöjärjestöjen toimesta haastettu sen kotikentällä.

Toisaalta ympäristöjärjestön kanssa keskustelu on haasteellista, sillä ne saattavat vältellä ratkaisujen hakemista.

"Keskusteluyhteyden puuttuminen ei ole metsäalasta kiinni. Usein juuri ympäristöjärjestöt katkaisevat keskustelut", sanoi Mäntyranta.

Johtaja Jyrki Ketola Taaleritehtaalta komppasi Mäntyrantaa. Hänen mukaansa kiistojen esiin nostaminen ja ylläpito on ympäristöjärjestöjen elinehto. Sopimalla kiistat ne kuihtuisivat samalla itse pois.

Ketola kaipasi metsäviestintään enemmän tunnetta. Sen ympäristöjärjestöt osaavat.

"Se ei vetoa ihmisiin, että metsäteollisuus kertoo tehostavansa tuotantoa ja vähentävänsä väkeä."

Luonnonvarakeskuksen viestintäjohtaja Kirsi Arvelo huomautti, että ympäristöjärjestöjen edustus puuttui tämänkin tutkimuksen julkistamistilaisuudesta.

Metsäkeskustelun yksittäisistä teemoista ykköseksi nousivat avohakkuut. Myös hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaisu lokakuussa ja vaalien alla aktivoitunut keskustelu metsien ilmastovaikutuksista keräsivät paljon digiosumia.

Ylivoimaisesti suosituimpia metsäkeskustelun foorumeita digitaalisessa mediassa olivat Maaseudun Tulevaisuus ja Yleisradio. Niiden perässä tulivat Keskisuomalainen, Metsälehti ja Kauppalehti.

Aktiivisia keskustelijoita suosituimmissa teemoissa olivat ympäristöjärjestöt, joilla on merkittävä rooli ilmastoa ja ympäristöä, metsänhoitoa sekä virkistyskäyttöä koskevissa keskusteluissa. Myös puolueet ja julkiset organisaatiot, kuten Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus, olivat näissä teemoissa aktiivisia.

”Etenkin metsänhoitoa sekä ilmastoa, ympäristöä ja suojelua koskevalle keskustelulle on ominaista jyrkästi polarisoituneet näkemykset. Samoilla argumenteilla voitiin puolustaa vastakkaisia mielipiteitä”, totesi tutkimusvastaava Johanna Saarinen.

Metsäyhtiöt ja niiden edunvalvontajärjestö osallistuvat julkiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun puhuttiin puuperäisistä tuotteista, metsien käytön taloudellisista vaikutuksista tai metsäammattilaisista. Puuperäisistä tuotteista, teknologiasta ja innovaatioista puhuivat myös tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen edustajat.

Keskustelua noista aiheista käytiin pääosin myönteisessä sävyssä.

MTK oli mukana etenkin tuotteisiin ja innovaatioihin sekä virkistyskäyttöön liittyvissä keskusteluissa.

Twitter-keskustelun vaikutus on suurempi kuin siihen osallistujien määrän perusteella voisi päätellä. Se johtuu siitä, että keskustelua käyvät ja sitä seuraavat päättäjät ja poliitikot. Metsäasioita koskevassa twiittailussa erottuivat muutamat yksittäiset nimet, kuten MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja Metsäteollisuus ry:n entinen metsäjohtaja Tomi Salo.

Arvio oli, että heidän ja vastaavien keskusteluiden mielipiteillä on Twitterissä paljon painoa.

Analyysin aineistona oli noin 24 000 mediaosumaa ja noin 84 000 Twitter-postausta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maanviljelijät ja maidon­tuottajat kunniapaikalleen

Metsämiesten Säätiö palkitsi stipendillä saarijärveläisen lavetinkuljettajan – "Metsämieshenki on sitä, että pitää mitä lupaa ja on suoraselkäinen"

Japanissa on tahtoa mutta ei taitoa metsäalan kehittämiseen – itävaltalainen yhteistyökumppani kehotti japanilaisia hakemaan apua Pohjois-Karjalasta

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI