Metsä

Metsä sitoo 38 kesäpäivässä henkilöautojen vuoden päästöt

Puuston vuosikasvu on kaksinkertaistunut 107 miljoonaan kuutioon 1950-luvulta.
Pekka Fali
Puu kasvaa joka vuosi uuden vuosiluston, joka näkyy vaaleana kevätpuuna ja tummempana kesäpuuna.

Alkukesällä puiden kasvu on vauhdikkaimmillaan. Joka päivä puihin sitoutuu 71 000 suomalaisen henkilöauton vuoden hiilidioksidipäästöt.

Suomen metsien sitoman hiilidioksidin määrä eli hiilinielu oli noin 27 miljoona tonnia vuonna 2017. Yhtä kesäpäivää kohti tämä tarkoittaa 150 miljoonaa kiloa.

Hiilinielu lasketaan vähentämällä puuston kasvusta samana vuonna tehdyt hakkuut ja puuston luonnollinen poistuma.

Keskimäärin yksi kuutio puuta sitoo itseensä noin 1 000 kiloa hiilidioksidia. Hehtaari suomalaista metsää sitookin noin 4 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

Jos yhdessä kesäpäivässä Suomen metsiin sitoutuva hiilidioksidi muutetaan ajokilometreiksi, voisi 100 henkilöautoa ajaa 246 kertaa maapallon ympäri.

Yhtenä kesäpäivänä hehtaarin kokoinen metsäalue sitoo itseensä 172 henkilöautolla ajetun kilometrin edestä hiilidioksidia. Tämä vastaa suunnilleen saman verran päästöjä kuin jos ajaa Kuopiosta Kajaaniin, Joensuusta Juvalle tai Helsingistä Tampereelle.

Viikossa hehtaarin kokoinen metsäalue sitoo itseensä 12 auton vuosipäästöt.

Vuonna 2018 Suomen henkilöautoliikenteestä syntyi 5,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Lukuun on laskettu mukaan myös muut henkilöautoliikenteen päästöt muuttamalla ne vaikutukseltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia.

Suomen metsien vuosikasvu oli viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hehtaarilla tämä on keskimäärin 4,7 kuutiota.

Vuonna 1953 vuosikasvu Suomessa oli 55,2 miljoonaa kuutiota. Hehtaarikohtainen keskikasvu oli 2,5 kuutiota. Metsän kasvu on siis liki kaksinkertaistunut 1950-luvulta nykypäivään.

Metsän kasvu käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli viiden asteen ja päättyy syksyllä, kun keskilämpötila laskee viiden asteen alapuolelle.

Nopean kasvun takia puuhun syntyy vuosirenkaan vaalea ja rakenteeltaan huokoisempi osa, kevätpuu. Myöhemmin kesällä puiden kasvu hidastuu ja syntyy tiivistä kesäpuuta eli vuosiluston tumma rengas.

Joka vuosi puut kasvattavat uuden latvakasvaimen ja vuosiluston, jotka tulevat edellisvuotisten päälle.

Yleensä kasvukauden alku sijoittuu huhti–toukokuulle ja loppu lokakuulle. Kasvukausi kestää noin 175–185 vuorokautta. Viime kesänä sen pituus oli Jyväskylän lähettyvillä 180 vuorokautta.

Hiiltä sitoutuu puuhun sen kasvaessa. Taimet ja nuoret puut kasvavat vauhdilla, ja kasvuvauhti hidastuu, mitä vanhemmaksi ne kasvavat.

Etelä-Suomessa rungon tilavuuskasvu on suurimmillaan noin 30–60-vuotiaana, jolloin myös hiilidioksidia sitoutuu eniten.

Noin 60 vuoden jälkeen puun kasvu hidastuu, mutta ei lopu. Vanha puu sitoo edelleen hiiltä, mutta hitaammin kuin nuorena. Se toimii ennemminkin hitaasti kasvavana hiilivarastona.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Selvitys: Hiilinieluja kauppaamalla on vaikea saada päästöjä alas – "Hakkuut siirtyvät naapuritontille"

Ikioma ­hiilinielu

Eläinkannoilla ja hiilinielulla yhteinen juurisyy?

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI