Metsä

Tiesitkö tätä koivusta? Yksitoista faktaa kotimaisesta lehtipuusta

Monesta suomalaispihasta löytyvä koivu on monipuolinen puulaji.
Markku Vuorikari
Valkorunkoinen koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Se on sopeutunut Suomen ilmastoon hyvin ja onkin siten levittäytynyt koko maahan.

1 Lämmitys. Koivun korkean lämpöarvon vuoksi saunanpesät ja takat keräävät hyvin lämpöä. Se myös palaa tasaisesti, mikä tekee koivusta ihanteellisen polttopuun.

2 Mahla. Koivunmahla on terveellistä ja virkistävää juomaa. Siitä saa helposti imeytyvässä muodossa sokereita, hedelmähappoja, aminohappoja, C-vitamiinia sekä kivennäis- ja hivenaineita.

3 Pakuri. Tätä koivun rungossa kasvatettavaa sientä voidaan jopa istuttaa puihin. Pakuria on povattu jo pidempään hittivientituotteeksi sen terveyshyötyjen vuoksi.

4 Selluloosa. Koivun selluloosa on lyhytkuituista, mikä soveltuu havupuista saatavaa pitkäkuitusellua paremmin painopaperien valmistukseen. Se sopii myös tekstiilien raaka-aineeksi.

5 Vaneri. Koivuvaneri on kestävä ja vahva materiaali. Kauniin vaalean pinnan myötä se soveltuu mainiosti myös sisustamiseen ja erilaisiksi levyiksi.

6 Kansanperinne. Koivu on ollut kansan mielissä hyvä puu kautta aikain. Koivunoksia on käytetty muun muassa karjan vitsoina. Keski-Euroopassa uskottiin, että lehmät lypsävät hyvää maitoa, jos niitä virvotaan koivuilla.

7 Vihta ja vasta. Kesäisin ja eritoten juhannuksen aikaan suomalaisilla on tapana huitoa toisiaan koivunoksilla saunassa. Se parantaa ihon verenkiertoa ja edistää aineenvaihduntaa sekä lieventää stressiä.

8 Monipuolisuus. Suomessa kasvaa kolme koivulajia, mutta näillä on alalajeja. Näitä ovat muun muassa vaivaiskoivu, visakoivu ja pirkkalankoivu. Visakoivusta saatava tiheä ja kaunis puumateriaali on maamme arvokkainta puuta.

9 Koivusokeri. Puusta eristetään koivusokeria, josta saadaan ksylitolia. Sitä puolestaan käytetään lääketieteessä, kosmetologiassa ja teknokemiassa.

10 Lehdet. Mikäli viitseliäisyyttä riittää, voi koivunlehtiä myymällä tienata sievoisen summan. Kuivatuista hiirenkorvista maksetaan noin 25 euroa kilolta, kuivatusta kesälehdestä saa noin 4–5 euroa kilolta.

11 Tuohi. Hyvän takanpesän sytytysvärkin lisäksi tuohesta on tehty hyötyesineitä tuhansia vuosia. Paras tuohen irrottamisajankohta on kaksi viikkoa juhannuksen molemmin puolin eli niin sanotun tuohikuun aikana.

Juttua ja otsikkoa muokattu 22.6. klo 12.45. Jutussa olleen numerointivirheen vuoksi otsikon kymmenen faktaa korjattu yhteentoista faktaan.

Katso uusin video
Lue lisää

Pieni tuulenhenkäys pystyy tekemään pian sen, mitä Aila-myrsky puhurit eivät kyenneet – lehdet varisevat puista

Kotimaiset kalustevalmistajat kaipaavat lisää laatukoivua: "Suomi elää puusta, mutta se ei saa olla vain havupuuta"

Lumimittarit söivät tänäkin kesänä koivikoita Kaakkois-Suomessa – kerran syöty koivu selviää yleensä, toinen tai kolmas kerta voi olla kohtalokas

Kuusi kuiskii suomalaiskulttuurissa – kuinka monta kuuseen liittyvää laulua keksit?