Metsä

Islanti istuttaa vieraslajeja viikinkien hävittämien metsien tilalle

Koivu on Islannin ainut alkuperäinen puulaji. Metsityksessä haetaan tuottoisampia vaihtoehtoja.
Sari Gustafsson
Islannin puusto ei ole viikinkien hakkuiden jälkeen toipunut. Nyt metsää on vain noin puoli prosenttia Islannin alueesta.

Islanti yrittää palauttaa metsät, jotka viikingit hävittivät saavuttuaan saarelle. Ennen viikinkien tuloa Islannissa oli suuret metsät, mutta nykyisin maan katsotaan olevan Euroopan vähämetsäisin valtio.

Puuston vähäisyys merkitsee muun muassa sitä, että eroosio pääsee kuluttamaan maata, eikä maaperä pysty varastoimaan satanutta vettä. Seurauksena Islannin erämaat ovat kasvaneet, vaikka sadetta riittääkin.

Islannin metsistä ja metsittämisestä vastaavan viranomaisen IFS:n johtaja Hreinn Oskarsson kertoo, että maahan istutetaan nyt kahta Pohjois-Amerikasta tuotua havupuulajia, sitkankuusta ja kontortamäntyä. Oskarsson itse käyttää paakkutaimien istuttamiseen Suomessa kehitettyä istutusvälinettä, pottiputkea.

"Suunnitelmissamme on uudelleenmetsityksen hanke, jolla maaperä saataisiin vakaaksi (eroosiolta)", Oskarsson kertoo.

Ilmastonmuutos näyttäisi aiheuttavan Islannissa, ristiriitaista kyllä, etua puunkasvulle.

"Puuston palauttamisen esteenä ovat olleet matalat lämpötilat ja viileät kesät. Nyt puiden kasvu näyttäisi täällä nopeutuvan", sanoo IFS:n apulaisjohtaja Adalsteinn Sigurgeirsson.

Viikingit saapuivat Islantiin Norjasta 800-luvulla. Siirtolaisten saapuessa koivumetsät peittivät yli neljäsosan saaresta.

Metsäkato tapahtui nopeasti. Alle sadassa vuodessa viikingit olivat hakanneet 97 prosenttia Islannin metsistä.

Saaren puusto ei ole sen jälkeen toipunut. Tällä erää metsää on vain noin 0,5 prosenttia Islannin alueesta.

Saarella tehtiin yrityksiä puuston palauttamiseksi 1950-luvulla ja 1990-luvulla. Jonkin verran vehreyttä onkin onnistuttu palauttamaan.

Vaikka koivu on Islannin ainoa alkuperäinen puulaji, se ei ole maan pohjoisissa oloissa "tuottoisa puulaji", Sigurgeirsson sanoo.

"Jos haluamme päästä puiden lisäämisen ohella muihin tavoitteisiin, kuten hiilen sitomiseen ja puutavaran tuotantoon, tarvitsemme monipuolisempaa puustoa kuin pelkkää koivua."

Eri puolille Islantia on perustettu kymmeniä puutaimitarhoja metsittämisen saamiseksi vauhtiin. Esimerkiksi Kvistarissa, noin sadan kilometrin päässä pääkaupunki Reykjavikista, tuotetaan nykyisin vuosittain yhteensä 900 000 mäntyä ja poppelia.

"Kvistarin puut on tuotu meille alun perin Alaskasta. Nyt saamme niistä myös puunsiemeniä", täydentää hortonomi Holmfridur Geirsdottir.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lehti: Islantilaiset ovat kyllästyneet epäkunnioittavasti käyttäytyviin Instagram-turisteihin – "En ole ikinä nähnyt niin paljon tyhmää käytöstä"

Maatalouskomissaari Hogan mietiskeli ja keksi miten Eurooppaan saadaan 22 miljoonaa hehtaaria lisää metsää, peltoa ja suojakaistoja

Antti Rinteen metsityssuunnitelmat saavat tukea MTK:lta – metsähankkeiden rahoitusta lisättävä kymmenillä miljoonilla euroilla

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI