Metsä

Metsähallitus perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta eri puolille Suomea

Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot.
Hanne Manelius
Jatkuvan kasvatuksen metsä pyritään pitämään peitteisenä.

Metsähallitus Metsätalous Oy perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle.

”Erilaisista metsänkäsittelytavoista on keskusteltu julkisuudessa runsaasti. Pyrimme olemaan luonnonvara-alan edelläkävijä. Siihen liittyen haluamme lisää käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla, myös menetelmälle haastavissa olosuhteissa", Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo tiedotteessa.

"Kokeilu on myös osa Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa.”

Alueet on valittu siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä. Niillä on myös muita tärkeitä maankäyttömuotoja kuten esimerkiksi virkistys- ja matkailukäyttöä samoin kuin maisema-arvoja.

Oleellista jatkuvassa kasvatuksessa on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot.

Avohakkuita tehdään vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen seurauksena. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.

”Jatkuva kasvatus on houkutteleva metsien käsittelyvaihtoehto ja haluamme sen pitkäaikaisesta toimivuudesta lisää luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa. Tärkeää on myös tietää, milloin ja miksi menetelmä ei johda haluttuun lopputulokseen”, Kumpula toteaa.

Metsähallitus haluaa varmistua erityisesti siitä, että luontaisesti syntyvistä taimista kehittyy terveitä, laadukkaita ja tehokkaasti hiiltä sitovia puita. Lisäksi seurataan hiilinielun, puuston määrän ja hiilivaraston kehittymistä.

Mallialueille laaditaan käsittelyohjelmat, joissa vuosittain käsiteltävä pinta-ala, käsittelytavat ja hakkuumäärä tarkentuvat. Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus.

Seurantajakso on 30 vuotta ja tuloksista raportoidaan vähintään viiden vuoden välein. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsätehon kanssa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsänomistajia painostetaan

Mönkijämyynnissä on menossa kova vuosi – kauppa käy etenkin Etelä-Suomessa

Metsähallituksen pääjohtajan Pentti Hyttisen johtamista tutkitaan

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI