Metsä

Venäjän metsäpaloista vapautuu valtavasti hiiltä ilmakehään – päästöt 2,7-kertaiset Suomen päästöihin nähden

Suomen vuosittaiset kasvihuonepäästöt vastaavat hieman yli neljännestä palojen vapauttamasta hiilestä.
Kimmo Haimi
Palojen sammutusta vaikeuttavat kuivuus, voimakkaat tuulet ja paloalueiden syrjäinen sijainti. Arkistokuva.

Laajat maastopalot Siperiassa, Jakutian, Krasnojarskin ja Irkutskin alueilla, ovat tuhonneet yli 3 miljoonaa hehtaaria metsää.

Palavan alueen tarkkaa kokoa on vaikea määritellä, mutta arviot sen koosta liikkuvat 3 miljoonan ja 4,5 miljoonan hehtaarin välillä. Venäjän metsäviranomaisten mukaan palanutta aluetta on noin 3 miljoonaa hehtaaria, mutta Venäjän Greenpeacen mukaan 4,5 miljoonaa hehtaaria.

Venäjällä oli vuonna 2017 metsäpaloja YK:n ilmastosopimusta valvovan viraston (UNFCCC) mukaan yhteensä noin 4,25 miljoonaa hehtaaria. Niiden päästöt olivat 149 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa, kuinka paljon hiilidioksidia vastaa vaikutuksiltaan kaikkien vapautuneiden kasvihuonekaasujen vaikutuksia.

Koko Suomen esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat vuosittaiset kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalentiksi muutettuna olivat vuonna 2017 55,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

4,25 miljoonan hehtaarin palamisesta syntyy siis noin 2,7 kertaa Suomen vuosittaisten päästöjen verran kasvihuonekaasuja.

Suurimpien arvioiden mukaan nyt palava alue vastaa liki koko vuoden metsä- ja maastopaloja Venäjällä, kun lasketaan yhteen kaikki palanut maa-ala kuten maastopalot ja kulotukset koko Venäjän alueella.

Vuosina 2017 ja 2016 Venäjällä paloi UNFCCC:n tilastojen mukaan molempina 4,9 miljoona hehtaaria ja vuonna 2015 4,5 miljoonaa hehtaaria.

Greenpeace Internationalin mukaan kuluvana vuonna on palanut yhteensä 13,1 miljoonaa hehtaaria. The Moscow Times puolestaan arvioi koko vuonna palaneiden metsien yhteispinta-alaksi 8,3 miljoonaa hehtaaria.

Greenpeacen mukaan paloilla tulee olemaan valtava vaikutus ilmastoon, koska niistä vapautuva hiili päätyy pohjoisille jäätiköille ja nopeuttaa niiden sulamista.

Metsäpalot ovat tärkeitä metsäekosysteemien kannalta ja osa metsän luonnollista uusiutumista. Normaalisti palot eivät kuitenkaan leviä näin laajoille alueille tai kestä yhtäjaksoisesti näin pitkään.

Suurimpia syitä palojen laajenemiseen ja sammutuksen vaikeuteen ovat kuiva ilma, voimakkaat tuulet ja paloalueiden syrjäinen sijainti, mikä vaikeuttaa sammutustöitä.

Lähteet: Greenpeace International, Greenpeace Venäjä, YK:n ilmastosopimus (UNFCCC), The Moscow Times

Jukka Pasonen
Suurimmat palot esiintyvät Venäjän itäosissa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kärnä vaatii tuontikieltoa brasilialaisille tuotteille ja latelee Bolsonarolle madonluvut: "Mies näyttää olevan niin kiero, että pipokin pitää ruuvata päähän"

Brasilian presidentti lateli tulikivenkatkuista tekstiä ranskalaiselle virkaveljelleen – Amazonin metsäpalokeskustelu roihuaa somessa

Brasilian presidentti vihjaa ympäristöjärjestöjen sytyttäneen Amazonin metsäpaloja

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI