Metsä

Korjaamattomat lumituhot altistavat hyönteistuhoille

Kaikista tuhoista taloudellisesti suurimmat menetykset aiheuttaa kuitenkin juurikääpä.
Jukka Pasonen

Viime keväänä metsäkeskukselle ilmoitettiin yhteensä 9 034 hehtaaria lumituhojen takia tehtäviä metsänhoitotöitä.

Yli puolet koko maan lumituhoista sijoittui Keski-Suomeen. Pelkästään Multian kunnassa lumituhot vastaavat 19 prosenttia koko Suomen tuhoista.

Metsätuhojen seuranta on varsinaisesti Luonnonvarakeskuksen tehtävä. Metsäkeskus kuitenkin tilastoi metsänkäyttöilmoitusten perusteella tuhojen takia tehtäviä metsänhoitotöitä.

Metsäkeskuksen valmiuspäällikön Yrjö Niskasen mukaan lumituhot ovat yleisimpiä Koillis-Suomessa ja Kainuussa yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta.

"Puut ovat Pohjois-Suomessa ja Kainuussa geneettisesti sopeutuneet siihen, että niihin tarttuu lunta. Ne eivät säikähdä vähästä", Niskanen kertoo.

Niskasen mukaan sillä, miten sadepilvet liikkuvat, on suuri vaikutus lumituhoalueisiin. Esimerkiksi viime talven tuhot Etelä-Savossa johtuivat sadepilvien liikkeistä ja olivat poikkeuksellisia.

"Olen vuosikymmeniä ollut metsäalalla, eikä tällä tavalla ole lumituhoja ollut".

Lumituhoalueen puiden myyntiarvo olisi yhteensä noin 27 miljoonaa euroa, jos oletetaan puuston arvoksi keskimäärin 3000 euroa hehtaarilta.

Taloudellisten menetysten lisäksi lumituhot altistavat metsiköt hyönteistuhoille, koska vaurioituneet puut tarjoavat pesäpaikkoja tuhohyönteisille.

Esimerkiksi kirjanpainajan toukat pesiytyvät mielellään tuoreisiin puutavarapinoihin. Tuhohyönteisten leviämistä metsikköön voidaan metsäkeskuksen mukaan kuitenkin ehkäistä korjaamalla puupinot ja vaurioituneet puut pois.

Tänä vuonna laajoista hyönteistuhoista on uutisoitu monella paikkakunnalla.

Ruskomäntypistiäisiä on tänä kesänä havaittu erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Satakunnassa. Kirjanpainajia puolestaan on runsaasti Itä-Uudellamaalla.

"Kaikista tuhoista laajimmalle alueelle on levittäytynyt kirjanpainaja", kertoo Juhani Soukainen metsäkeskuksesta.

Tuhohyönteiset ovat yleensä yhdellä alueella 3–4 vuotta, minkä jälkeen niiden kanta romahtaa. Hyönteiskannan vaihtelu on kuitenkin normaalia ja kuuluu luontoon, muistuttavat sekä Niskanen että Soukainen.

Viime vuonna hyönteistuhojen takia tehtäviä metsänhoitotöitä ilmoitettiin 49 hehtaarilla.

Näiden lisäksi vuoden 2019 aikana arviointipyyntöjä hirvieläinten aiheuttamista tuhoista on tullut yhteensä 1 389 hehtaarilta.

Suurimmat taloudelliset vahingot vuosittain aiheuttaa kuitenkin juurikääpä. Se aiheuttaa tukkipuiden kuolemia ja muuttumista joko kuitupuuksi tai puukaupassa kelpaamattomaksi tavaraksi.

"Se aiheuttaa vuosittain 40–50 miljoonan euron taloudelliset vahingot", Niskanen sanoo.

Niskasen mukaan ilmastonmuutos siirtää juurikäävän esiintymisaluetta koko ajan pohjoisemmaksi.

"Ilmastonmuutos ja puuston määrän lisääntyminen kasvattavat tulevien metsätuhojen todennäköisyyttä paljon nykyistä suuremmaksi. Toistaiseksi olemme välttyneet Ruotsin ja Keski-Euroopan kaltaisilta massiivisilta kirjanpainajatuhoilta." Niskanen kommentoi.

Lue lisää:

Hirvet syövät valtavat tappiot taimikoihin: "Jopa 10 000 euroa hehtaarilta" – kuuntele videolta lisää surkeasta tilanteesta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saksan metsänomistajat kamppailevat kirjanpainajatuhojen kanssa: Sahamarkkinoilla ylitarjontaa, puun hinta pudonnut rajusti

Hirvituhot aiheuttavat vuosittain miljoonien kuutioiden kasvutappiot Ruotsissa

Ruskomäntypistiäistuhot jatkuvat Etelä-Pohjanmaalla

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI