Metsä

Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen mallialueille hyvä vastaanotto – ympäristöjärjestöjen mielestä valtion pitäisi vähentää avohakkuita välittömästi

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Paloma Hannosen mielestä "emme voi odottaa kymmeniä vuosia ja katsoa, mitä tästä 15 000 hehtaarin kokeilusta opitaan".
Kari Salonen
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan korjuukustannukset eivät ole olleet jatkuvan kasvatuksen kohteilla niin korkeat kuin aluksi pelättiin.

Metsähallitus aloittaa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kokeilun kolmella 5 000 hehtaarin suuruisella mallialueella.

Ne sijaitsevat Pohjois-Savossa Rautavaaralla, Kainuussa Suomussalmella ja Lapissa Savukoskella. Alueita seurataan tiiviisti 30 vuoden ajan.

Tavoitteena on kerryttää pitkäaikaista käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla. Kokeilu on osa Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa.

"Haluamme lisää käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla ja myös menetelmälle haastavissa olosuhteissa", kommentoi Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula torstaina järjestetyssä aloitustilaisuudessa.

"Vielä on ratkaistavana useita haasteita mutta olemme liikkeellä avoimin mielin."

Selvitettävien asioiden kärkipäässä on metsien uudistuminen. Kuinka paljon alikasvosta tulisi olla, jotta luontainen uudistuminen onnistuu ja taimiaines on laadukasta?

Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa hiilivaraston kehittyminen, korjuuvauriot, tuhonkestävyys ja metsätalouden kannattavuus.

Kumpulan mukaan vielä ei ole päätetty, millaisia metsänhoitotoimenpiteitä mallialueilla saa tehdä ja kielletäänkö esimerkiksi maanmuokkaus kokonaan.

Metsähallituksen peitteisen metsätalouden laaja kokeilu saa vihreää valoa Sahateollisuudelta.

Korjuukustannukset eivät ole olleet jatkuvan kasvatuksen kohteilla niin korkeat kuin aluksi pelättiin, kertoi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

"Jatkuvan kasvatuksen hakkuilta tulee puuta varsin mukavasti sahateollisuudelle. Tukkisaanto on erittäin korkea, mikä näyttää johtuvan perinteisen metsätalouden leimikoita korkeammasta keskijäreydestä."

Merivuori uskoo, että mallialueilla saattaa olla positiivinen vaikutus puun tarjontaan, jos avohakkuita vieroksuvat yksityiset metsänomistajat siirtyvät jatkuvaan kasvatukseen.

Sahateollisuuden huolena on jatkuvaan kasvatukseen sopivien leimikoiden riittämättömyys.

"Jos siirrytään isommissa määrin jatkuvaan kasvatukseen, riittääkö meillä sellaisia leimikoita, joilla voidaan välittömästi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen niin, että puun tarjonta pysyy silti riittävänä. Entä riittääkö korjuukalusto?" Merivuori puntaroi ja kehottaa etenemään varovasti niin kauan "kun ei ole enempää kokemusta ja tutkimustietoa".

Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen kokeilu valtion metsissä on askel eteenpäin.

Ympäristöjärjestöjen mielestä avohakkuita pitäisi kuitenkin vähentää välittömästi.

"Emme voi odottaa kymmeniä vuosia ja katsoa, mitä tästä 15 000 hehtaarin kokeilusta opitaan. Avohakkuista pitää luopua nopeammassa aikataulussa, ja ensimmäisenä turvemailla", Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen vetosi.

Ympäristöjärjestöjen käynnistämä kansalaisaloite vaatii avohakkuista luopumista ja jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä valtion metsissä. Aloite menee eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana.

Luonnonvarakeskus Lukella on Etelä-Suomessa jatkuvan kasvatuksen koealueita. Yhdessä Metsähallituksen uusien mallialueiden kanssa ne hyödyttävät useita eri tieteenaloja.

Suomen Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini ei usko, että mallialueet lopettaisivat debattia siitä, kumpi jaksollisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta on kannattavampi tapa hoitaa metsiä.

"Mallialueet antavat kuitenkin eväitä ja tietoa kussakin tilanteessa sopivimman hakkuutavan valintaan. Toivon tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopiston ja muiden tahojen välille."

Kaikki kolme Metsähallituksen mallialuetta ovat mäntyvaltaisia. Rautavaaran ja Suomussalmen alueilla kasvaa myös jonkin verran kuusta. Alueilta löytyy kangasmetsien lisäksi turvemaita, korpia ja rämeitä.

Alueet edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä, joilla on myös virkistys- ja maisema-arvoja.

Lue myös:

Metsähallitus perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta eri puolille Suomea

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Lisää lahopuuta Suomen talousmetsiin

Metsäluonto voi köyhtyä jatkuvassa kasvatuksessakin – "Usein esitetään epäkriittisesti, että kaikki metsätalouden negatiiviset vaikutukset lakkaisivat"

Metsähallituksen uusi suunta nostaa koko maan metsänlannoitusalaa reippaasti – varsinkin tuhkalannoitus lisääntyy

Porin Suomi-Areenan keskustelu pitäytyi faktoissa – avohakkuut tuskin jäävät historiaan