Metsä

Tislaamot ovat katajanmarjapulan kourissa – nyt kerääjiä aletaan etsiä tosissaan

Kotimaisten luonnontuotteiden keruuta jalostettavaksi voisi tehostaa monella tapaa.
Jaana Kankaanpää
Katajanmarjoja, eli katajan käpyjä, käytetään juomien lisäksi myös esimerkiksi mausteseosten raaka-aineena.

Suomalaisilla tislaamoilla on pulaa kotimaisista katajanmarjoista, joita käytetään ginin valmistukseen. Nyt Suomen metsäkeskuksen Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke alkaa ratkoa saatavuusongelmaa yhdessä metsänomistajien, halukkaiden kerääjien ja yrittäjien kanssa.

Yksi raaka-ainepulasta kärsivistä tislaamoista on Pohjois-Suomessa toimiva Tornio Distillery, jonka tilanteesta Maaseudun Tulevaisuus kertoi elokuun alussa.

Toimitusjohtaja Kaj Kostianderin mukaan tislaamo aikoo laajentaa ginin tuotantoaan, ja tarvitsisi siksi noin sata kiloa katajanmarjaa vuosittain. Kostiander korostaa, että juoma halutaan tuottaa nimenomaan kotimaisista raaka-aineista. Kotimaista marjaa tislaamo haluaa käyttää sen paremman maun vuoksi.

"Kaakkois- ja Etelä-Euroopasta tuotavissa katajanmarjoissa on mausteinen, hieman pippurinen maku. Kotimainen katajanmarja on pehmeä ja aromikas", Kostiander kuvailee.

Projektipäällikkö Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että yksi syy raaka-ainepulaan on se, että poimijoita ei ole riittävästi. Siihen taas saattaa hänen mukaansa vaikuttaa se, että katajanmarjaa, kuten muitakin luonnontuotteita kerätään pääsääntöisesti käsityönä, mikä saattaa olla raskasta.

Toisaalta katajanmarjan poimintasesonki on lyhyt. Sen paras keruuaika on syys-lokakuussa.

Ämmälän mukaan kotimaisten luonnontuotteiden keruuta jalostettavaksi voisi tehostaa monella tapaa. Ensinnäkin maakuntiin tarvittaisiin hänen mukaansa lisää keskitettyjä keruuasemia ja pakastuskapasiteettia.

Katajanmarjoja, eli katajan käpyjä, käytetään juomien lisäksi myös esimerkiksi mausteseosten raaka-aineena. Katajanmarjat kypsyvät hitaasti, ja niitä voi poimia metsästä jokamiehenoikeudella.

MTK:n lakimies Leena Kristeri huomauttaa, että katajanmarjat määritellään biologisesti kävyiksi, mutta käytännössä ne mielletään kuitenkin marjoiksi. Näin ollen niiden kerääminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittua.

Kristeri korostaa, ettei poimija saa kuitenkaan aiheuttaa toiminnallaan vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä ympäristölleen tai muille ihmisille. Toisin sanoen vaikkapa pihapiiristä ei siis ole luvallista poimia.

Lakimies kannustaa aina epäselvissä tapauksissa kääntymään maanomistajan puoleen, ja kysymään luvan.

"Jos on vaikka erityisen komeat katajat kyseessä, niin olisi hyvän tavan mukaista kysyä", hän sanoo.

Lue lisää:

Menestys ajoi Tornio Distilleryn yllättävään ahdinkoon – yhtiö haastaa suomalaiset poimimaan katajanmarjoja

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Moto kurvasi kerrostalon viereen Seinäjoella – toritapahtuma näytti monet reitit metsään

Menestys ajoi Tornio Distilleryn yllättävään ahdinkoon – yhtiö haastaa suomalaiset poimimaan katajanmarjoja

Hakkuita seurataan nyt myös satelliiteilla – Metsäkeskus toivoo kustannussäästöjä ja valvonnan tehostumista

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI