Metsä

Mepit erimielisiä Suomen metsätalouden kestävyydestä: "Avohakkuiden käytön laajuus on Suomen kipupiste"

MT:n haastattelemien Suomen uusien meppien mukaan metsiin liittyvät kannanotot lisääntyvät EU:ssa. Tapetille nousevat erityisesti metsäkadon ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuus.
Suomen metsätalous on maailman kärkeä, suomalaismepit sanovat.

Amazonilla riehuneet metsäpalot ja Eurooppaa koetelleet kirjanpainajatuhot ovat lisänneet EU-parlamentin kiinnostusta löytää yhteisiä näkemyksiä metsien käytöstä.

Metsäpolitiikan tulee kuitenkin pysyä kansallisena, EU-parlamentissa kesällä työnsä aloittaneet suomalaismepit Eero Heinäluoma (sd.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) korostavat.

"Metsiin kohdistuu eri suunnista painetta ja Euroopan parlamentilla on suuri vastuu vaikuttaa päätöksiin. Jatkossa parlamentista tulee lisää yhteisiä kannanottoja metsiin liittyen, mutta metsäpolitiikka on tärkeä pitää jäsenmaiden käsissä", Heinäluoma toteaa.

Pekkarinen sanoo tuovansa EU:n metsäkeskusteluun mukaan näkökulmaa, jossa hoidettu metsä palaa hoitamatonta huomattavasti harvemmin.

"Metsänhoidon merkitystä ei ymmärretä muualla EU:ssa samalla tavalla kuin Suomessa. Siksi meidän tuleekin kertoa täällä muille, että metsät ovat alttiita tuhoille ilman hyvää metsänhoitoa."

Metsäpalojen myötä kasvavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen nähtiin kaikkien meppien keskuudessa vakavana ongelmana. Mepit keskustelivat metsien tilasta viime viikolla Strasbourgissa.

Heinäluoman mukaan metsien hiilinielut nousevatkin keskusteluun entistä useammin.

"Eteen tulee varmasti kysymys siitä, minkä verran päästövähennyksiä voidaan tehdä hiilinielujen kautta. Jos saisimme Kanadaan ja Venäjälle yhtä hyvän metsänhoidon tason kuin Suomessa, niin päästöjä säästettäisiin huimasti."

Ville Niinistön (vihr.) mukaan globaaleihin metsäongelmiin voidaan puuttua ehkäisemällä metsäkatoa, metsittämällä ja kasvattamalla siten hiilinieluja.

Hän pitää myös vaikuttamista kauppasopimusten kautta hyvänä vaihtoehtona. Vastuulliseen metsäpolitiikkaan täytyy tehdä yhteisiä pelisääntöjä.

"EU:n tulisi edellyttää kauppasopimuksissaan sitä, että kohdemaissa on kestävää metsätaloutta ja varmistaa, että sieltä tullut puu on kestävästä alkuperästä", Niinistö sanoo.

Mepit näkevät, että Suomen metsäalaan kohdistuu paljon haasteita EU:n suunnasta.

"Voimme todeta vasta viiden vuoden päästä, miten EU:n hiilinielulaskennat todellisuudessa vaikuttavat metsiemme käyttöön. Lulucf-laskenta ei välttämättä ole mennyt niin hyvin, kuin olemme luulleet", Pekkarinen uskoo.

Jokainen EU-jäsenmaa on toimittanut Euroopan komissiolle niin kutsutun metsien vertailutason. Vertailutaso on luku, johon metsien raportoitavaa hiilinielun kokoa verrataan vuosina 2021–2025.

Pekkarisen mielestä keskustelu siitä, että Suomen tulisi kasvattaa hakkuiden ja metsänkasvun välistä kuilua on kohtuuton.

"On paradoksi, että meidän pitäisi saada isompi gäppi kasvun ja hakkuiden välille, koska se on jo nyt Euroopan suurin. Tässä on vaalimisen ja vartioimisen paikka."

Niinistö sanoo, että Suomella on metsien käytössä paljon hyviä käytännön esimerkkejä, mutta toimintaa pitää viedä vieläkin kestävämpään suuntaan.

"Keskustelu, jossa keplotellaan isompia hiilinielun vertailulukuja, jotta voidaan hakata enemmän, on täysin epäoleellista. Tätä tehdessämme emme voi katsoa itseämme rehellisesti peiliin, koska luonnon monimuotoisuus köyhtyy", hän viittaa jäsenmaiden päästöjen ja nielujen tasapainoa kuvaaviin lulucf-laskentoihin.

Heinäluoman ja Pekkarisen mukaan Suomen metsien käyttö on nykyisellään kestävää. Niinistö on erimieltä.

"Avohakkuiden käytön laajuus on Suomen kipupiste. Metsätalous ei ole kestävää mutta olemme edelläkävijöitä ja parempia kuin muut. Se ei kuitenkaan vielä riitä", Niinistö jatkaa.

EU-komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo kertoa suunnitelmansa uudelle EU:n vihreälle sopimukselle ensimmäisen sadan työpäivänsä aikana. Siihen liittyy myös esitys luonnon monimuotoisuudesta.

"Tässä pitää muistaa, että emme voi tavoitella sellaista monimuotoisuutta kuin muualla, vaan sitä tasoa, mihin meillä on mahdollista päästä", Pekkarinen mainitsee.

Komission tavoite on saada rahoitusmarkkinoista ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä. Myös tämä lainsäädäntö liittyy metsiin, kun eri taloudellisia toimia, myös maa- ja metsätaloutta, pisteytetään niiden kestävyyden mukaan.

"Kun aletaan laittaa ehtoja ja pisteytyksiä siitä, mikä on kestävää metsätaloutta, suomalaisilla on paljon pelissä", Heinäluoma varoittaa.

Niinistön mielestä rahoitusalan uudistus on tarpeen, koska nykyiset toimet eivät ole tarpeeksi tehokkaita taklaamaan ilmastonmuutosta.

"Vaikka ympäristövaateet kiristyvät, meillä on harkinnan paikka muuttaa ajatteluamme. 'Mahtuuko tietty metsäteollisuushanke tiettyyn paikkaan' -tyylinen ajattelu pitäisi vaihtaa pohdintaan siitä, mikä on kestävä hakkuumäärä, mistä ja miten puu on hakattu, voisimmeko siirtyä jatkuvaan kasvatukseen tai pidentää kiertoaikoja. Tässä on selvä kilpailuetu Suomen metsäteollisuudelle verrattuna muihin EU-maihin."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Avohakkuukiellolla olisi tuhoisat seuraukset metsänomistajien tuloille

Lukijalta: Avohakkuu hävittää metsälajien elinympäristöä

Avohakkuu hävittää metsälajien elinympäristöä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI