Metsä

Vesilahdella valkohäntäpeurat aiheuttavat suuria taimikkotuhoja

Valkohäntäpeuran ylitiheä kanta aiheuttaa tuhoja taimikoiden lisäksi viljelysadolle ja puutarhoille.
Silja Viitala
Valkohäntäpeuroja näkee Vesilahden alueella päivittäin.

Hannes Reinikainen huomasi jo 2000-luvun alussa vaimonsa Vesilahden metsissä valkohäntäpeurojen aiheuttamia metsätuhoja.

Anne-Mari Packalén-Reinikainen omistaa 65 hehtaaria metsää Vesilahdella. Tällä hetkellä metsistä puolet on taimikoita.

Peurat syövät taimikoissa taimien kärkisilmut ja vuosikasvut. Tämä johtaa kuusten ja mäntyjen latvojen monihaaraisuuteen, jolloin puista ei kasva kunnollista tukkia eikä kuitupuuta.

Reinikaisen mukaan valkohäntäpeurat syövät yleensä alle rinnankorkuisia taimia, mutta jättävät siitä pidemmät puut rauhaan.

Taimikoiden kasvattamisessa pariskunta on joutunut turvautumaan useisiin täydennysistutuksiin peuratuhojen takia.

Vuonna 2010 tehty männyn kylvö epäonnistui täysin, kun peurat söivät nousseet taimet kokonaan.

Metsäkeskus ei tullut paikalle katsomaan tuhoja moneen vuoteen. Metsäammattilaiset eivät alkuun suostuneet myöntämään, että taimikkotuhot olivat valkohäntäpeuran aiheuttamia.

Syyksi tarjoiltiin vuoroin hirveä ja vuoroin boorinpuutosta. "Hauskaa, miten se boorinpuutos napsaisee taimilta vuosikasvut poikki", naureskelee pariskunta.

Silja Viitala
Taimet voivat kasvattaa useasta kohtaa monta haaraa, kun kärkikasvu syödään.

Pariskunta harjoittaa yrittäjämäistä metsätaloutta ja hoitaa taimikoita aktiivisesti.

Lisämetsän ostaminen Vesilahdelta ei tällä hetkellä peurojen takia kiinnosta. "Metsänuudistamisen kustannukset ovat 40 prosenttia kalliimmat. Se on metsätaloudellinen kysymys", Reinikainen perustelee.

Virroilla Packalén-Reinikaisella on 37 hehtaaria metsää. "Siellä on hirviä huomattavasti enemmän, mutta niiden kanssa pärjää, kun raivaa lehtipuut pois", he kertovat.

Reinikaisen ja Packalén-Reinikaisen mielestä valkohäntäpeurojen aiheuttamia metsätuhoja on vähätelty.

Valkohäntäpeura on 1930-luvulla tuotu Suomeen, Vesilahden Laukon kartanoon riistalajiksi ja sen tekemiä tuhoja ei ole haluttu myöntää.

Eläimen nimi johtaa myös harhaan. Valkohäntäpeuralla ei ole geneettisesti mitään tekemistä suomalaisen metsäpeuran kanssa, vaan on ruokailutavoiltaan lähempänä metsäkaurista.

Valkohäntäpeuran nimi antaa lajista kuvan, että se ei käyttäisi ravintonaan puita. Nimitystä yritettiin muuttaa valkohäntäkauriiksi, mutta peura on jäänyt ihmisten mieleen.

Pitkään Suomessakin väitettiin, että valkohäntäpeurat eivät syö puiden taimia. Pariskunta on kuitenkin saanut omakohtaisesti kokea väittämän vääräksi.

Silja Viitala
Valkohäntäpeurat syövät taimien kärkikasvuja erityisesti pelloille istutetuissa taimikoissa.

Nyt Vesilahden valkohäntäpeurakanta on kasvanut niin suureksi, että ne syövät lähes kaiken ravinnoksi kelpaavan.

Reinikainen huomasi keväällä, että metsien kaikki mustikanvarvut oli syöty.

"Ei löydy marjoja enää. Jos litran haluat kerätä, niin kolme neljä tuntia on kuule käveltävä", Reinikainen toteaa. "Kaikki hyvät mustikkapaikat on kaluttu puhtaiksi."

Metsäaukeilta ovat hävinneet myös maitohorsmat ja vadelmat.

Paikallisilla pelloillakin tilanne on paha ja pahimmat satovahingot ovat sataprosenttisia.

Peurat ovat varsin tottuneita ihmisiin ja uskaltavat tulla jopa puutarhaan syömään.

"Kerran yksi vasoi mökistä 30 metrin päässä tuohon auton viereen", Reinikainen hämmästelee.

Susia alueella vierailee silloin tällöin, mutta petojen määrä ei riitä pitämään peurakantaa kurissa.

"Voi kun meille saisi kymmenentuhatta sutta, niin tämä asia hoituisi itsestään", Reinikainen naureskelee.

Metsästys ei tällä hetkellä riitä peurakannan suuruuden takia ja metsästysseurat keskittyvät tappelemaan kaadoista sen sijaan, että aktiivisesti keskittyisivät kannan rajoittamiseen.

Lainsäädäntökin samanaikaisesti helpottaa metsästystä toisilla toimilla ja vaikeuttaa sitä toisilla.

Packalén-Reinikaisen mielestä on outoa, että valkohäntäpeuraa ja sen ekologisia vaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu juuri lainkaan.

Molempien mielestä valkohäntäpeurasta tarvittaisiin lisää tietoa, jotta päätöksenteko perustuisi tosiasioihin.

Silja Viitala
Reinikainen ja Packalén-Reinikainen ovat joutuneet täydentämään taimikoita useaan otteeseen peuratuhojen takia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsänomistajien syyttely vie ilmastokeskustelua väärään suuntaan

Hirvien hoivaus tulee kalliiksi

Valkohäntäpeurojen tiheä kanta voi johtaa ekokatastrofiin

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI