LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Analyysi: Kuusibuumi tulee aiheuttamaan ongelmia metsien terveyteen

"Tänä vuonna istutettu kuusikko tulee uudistusikään noin 60 vuoden kuluttua. Silloin eletään 2080-lukua", kirjoittaa Anita Illi talousanalyysissaan.
Piia Ouri

Lähivuosina istutettavat kuusikot kasvavat ilmaston lämmetessä paremmin kuin nykyiset puustot ainakin ensiharvennusikään asti ja sen ohikin. Uudistamisvaiheen lähestyessä vaakakupissa alkaa kuitenkin painaa se, minkälaiselle maapohjalle kuusikko on istutettu ja kasvaako se Etelä- vai Pohjois-Suomessa.

Jos ilmasto muuttuu siten kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ennakoi, kasvaa kuusi tutkijoiden mukaan sitä paremmin, mitä pohjoisemmaksi Suomessa menee, kun kasvua rajoittava tekijä eli lämpö lisääntyy. Tutkijoiden mukaan yhtä todennäköistä on, että kuusikoiden kasvu heikkenee etelässä – jopa rajusti. Kuusikon paksuuskasvu esimerkiksi mustikkatyypin mailla vähenee Tornio-Suomussalmi-linjan eteläpuolella vuosisadan loppuun mennessä 10–95 prosenttia – sitä enemmän, mitä etelämpänä ollaan.

Metsäntutkijat ovat vuosikymmenten ajan varoitelleet Etelä-Suomen metsien liiallisesta kuusikoitumisesta. Varoitukset ovat kantautuneet kuuroille korville. Sama suunta on jatkunut. Valtaosa etelän alle 20-vuotiaista puustoista on kuusikoita. Hirvituhojen pelossa kuusta on istutettu muun muassa männyn kasvatukseen paremmin sopiville maille. Hirvien takia myös koivikoiden viljely on taantunut.

Kuusi reagoi ilmaston muutoksiin puulajeistamme selvimmin. Parhaiten pärjää koivu. Se kasvaa kaikissa ilmastoskenaarioissa nykyistä selvästi paremmin. Mäntykin hyötyy. Kuivuuden stressaama kuusi on herkkä tuhoille.

Tutkijat sanovat, että jos kuusibuumi jatkuu, ovat ongelmat metsien terveydessä seuraavan 100 vuoden aikana taattuja. Kuusi kärsii pitkistä kuivista jaksoista ja sen kasvu hidastuu karkeilla, vähemmän viljavilla mailla. Lisäksi lauhojen talvien jälkeen kuuset kasvavat huonommin kuin kunnon pakkasten jälkeen. Ongelmat piinaavat etenkin yli-ikäisiä kuusikoita.

Kuusi kärsii mutta ei tutkijoiden mukaan häviä kokonaan etelästäkään. Liian kuiville maapohjille kuusta istuttava ottaa ison riskin tulevien sukupolvien puolesta. Varminta on kasvattaa kuusta vain riittävän viljavilla, pitkiäkin kuivia jaksoja kestävillä maapohjilla. Nykyilmastossakin mänty tuottaa kuusta paremmin jo mustikkatyypin karuimmilla pohjilla.

Tutkijat kehottavat kasvattamaan havu-lehtisekametsiä. Kuusen vaihtoehtoja voi vähemmän viljavilla mailla olla myös douglas- tai lehtikuusi. Monet jalot lehtipuut kasvavat meillä jo luontaisesti. Niiden elinolot vain paranevat ilmaston lämmetessä. Pyökkiäkin voivat innokkaimmat kokeilla kuusen seassa. Tutkimustuloksia on tosin vähän. Sopiva alkuperäkin on vielä hakusessa.

Omat puulajimme ovat sopeutuneet Suomen valo- ja ilmasto-oloihin. Uusien lajien luontainen siirtyminen vie vuosisatoja. Lämpötilan nousu ei yksin riitä. Tulokkaiden on sopeuduttava myös valon määrään, joka säätelee muun muassa kylmään jaksoon valmistautumista. Auringonrataa ei ilmastonmuutoskaan muuta.

Hirvi- ja peurakannat on saatava kuriin, jotta koivua ja muita lehtipuita sekä mäntyä voi viljellä niille sopivilla paikoilla. Hirvikannasta päättävät alueelliset riistaneuvostot. Jos alueiden tavoite on viiden hirven tuntumassa tuhatta hehtaaria kohti, on metsänomistajan ääni sivuutettu täysin.

Metsätalouden näkökulmasta siedettävä hirvimäärä olisi 60 000 yksilöä. Nyt talvikanta on noin 90 000. Pitäisikö hirvijahtiin lähettää viranomaiset, jos vapaaehtoisia pyssymiehiä ei riitä? Vai olisiko toinen vaihtoehto antaa luonnon hoitaa ongelmansa susien ja karhujen muodossa.

Anita Illi

Kirjoittaja on toimittaja, metsänomistaja ja metsänhoitaja.

Kuusi kärsii mutta ei tutkijoiden mukaan häviä kokonaan etelästäkään.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Onko Saksasta Euroopan uudistajaksi?

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Taas uusia lukuja hiilinielusta?

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI