LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Metsityksen asiantuntija sai kehitysmaiden pellot poikimaan polttopuuta – samalla paranivat sadot ja maaperän ravinteisuus

Vesametsätalous on parantanut sekä viljelysmaalta saatavia satoja että luonnon monimuotoisuutta Afrikassa.
Verena Woeppel
Tony Rinaudo on edesauttanut Afrikassa miljoonien hehtaarien metsittämistä. Kuvassa hän opettaa vesametsätaloutta etiopialaisille Humbo-projektiin osallistuneille viljelijöille.

Maaperä köyhtyy, väestön määrä Afrikassa kasvaa ja tarve uusille hiilinieluille on suurempi kuin koskaan.

Monet tahot ovat esittäneet ratkaisuksi metsittämistä. Esimerkiksi energiayhtiö St1:llä on käynnissä hiilensidontapilotti Marokossa.

Myös EU on pohtinut erilaisia keinoja Afrikan metsittämiseksi.

Pyörää ei ole ehkä pakko keksiä uudelleen, sillä Tony Rinaudo on tehnyt vastaavaa jo vuosikymmenten ajan. Hän on metsittänyt pelkästään Afrikan Nigerissä yli 5 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata.

Näyttää siltä, että vesametsätalouden käyttäminen Afrikan metsittämisessä voikin olla istuttamista kannattavampaa.

Salaisuus piilee menetelmässä, jossa uusia taimia ei istuteta vaan elvytetään alueella luontaisesti kasvavia puita.

Idea puiden kanto- ja juurivesoja hyödyntävään tekniikkaan syntyi 1980-luvun alussa. Rinaudo työskenteli tuolloin lähetysjärjestössä tehtävänään istuttaa Afrikan Nigeriin puita.

Samaa olivat yrittäneet jo aiemmin muut tahot huonolla menestyksellä.

Myös Rinaudon yritykset epäonnistuivat. Käänteentekevä hetki koitti, kun hän kiinnitti huomionsa kuivasta maasta kannon ympäriltä ponnistaviin oksiin.

”Maaperässä on valtavasti erilaisia puiden siemeniä, juuria ja kasvin osia. Miksemme hyödyntäisi istuttamisen sijaan olemassa olevaa materiaalia?”

Kari Salonen
Rinaudo kiersi syksyllä Euroopassa ja vieraili myös Helsingissä.

Puita ja peltoviljelyä yhdistävä menetelmä on nimeltään farmer managed natural regeneration (FMNR), suomeksi puhutaan vesametsätaloudesta. Lähtökohtana on maanviljelijöiden vapaehtoisuus. ”Emme voi vain ladella sääntöjä ja ohjeita”, Rinaudo painottaa.

Muutoksen aikaansaaminen oli haastavaa. Idea lähti lopulta leviämään, kun Rinaudo sai vakuutettua viljelijät menetelmän toimivuudesta tarinoiden ja valokuvien avulla.

Jarruna yleistymiselle on ollut se, että monissa kehitysmaissa viljelijöillä ei ole oikeutta hyödyntää puustoa vaan se kuuluu valtiolle.

Silas Koch
Nigerissä yli 5 miljoonaa hehtaaria vesomista hyödyntäen metsittänyt Rinaudo janoaa edelleen lisää hehtaareja.

Vesametsätalouden etuja ovat helppous, nopeus ja edullisuus. Se sopii erityisesti kuiville maille, kuten vuoren rinteille ja joen varsille.

”Puiden elvyttäminen maksaa vain muutamia kymmeniä dollareita hehtaarilla. Istuttamiseen voi upota jopa tuhansia dollareja hehtaarilla.”

Viljelysmaalla kasvavien puiden hyödyt ovat kiistattomat. Niiden avulla viljelijät ovat saaneet jopa kaksinkertaistettua satonsa. Puut myös sitovat juuriinsa kosteutta, mikä ennaltaehkäisee tulvia ja voi rankkasateiden aikana pelastaa sadon tuhoutumiselta.

Lisäksi vesametsätalous monipuolistaa tuotantoa, ja puut sitovat hiiltä.

World Visionin nykyisissä projekteissa hiilensidonta on vaihdellut yhdestä 16:a tonniin vuodessa, kun puita on ollut hehtaarilla noin 40.

”Puut varjostavat viljelykasveja, parantavat monimuotoisuutta ja maaperän ravinteisuutta”, Rinaudo jatkaa.

Vesominen itsessään ei ole mikään uusi keksintö. Rinaudon ansiosta menetelmä on kuitenkin levinnyt 25 eri maahan.

Metsittämiseen sopivia alueita on maailmassa miljoonia, jopa miljardeja hehtaareja.

World Visionin tavoitteena on metsittää vesomistekniikalla 350 miljoonaa hehtaaria 2030 mennessä. Alue on pinta-alaltaan noin kymmenen Suomen kokoinen.

Kari Salonen
Rinaudo kiersi syyskuussa Euroopassa kertomassa vesametsätalouden hyödyistä muun muassa europarlamentaarikoille.

Tony Rinaudo

  • Australialainen agronomi ja metsitysguru, joka tunnetaan myös lempinimellä ”forest maker”.
  • Työskennellyt 30 vuotta kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin asiantuntijana.
  • Tehnyt vuosikymmenten ajan töitä metsittämisen eteen kuivilla alueilla kehitysmaissa.
  • Kehittänyt ja levittänyt vesametsätaloutta eli farmer managed natural regeneration -menetelmää (FMNR). Sen ideana on elvyttää puita kanto- ja juurivesoista ja jättää kasvamaan peltomaalle viljelysten sekaan.
  • Palkittiin alkuvuonna työstään Right Livelihood -palkinnolla, joka tunnetaan myös vaihtoehto-Nobelina.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Finnfundilla on 100 miljoonan euron metsäsalkku – Latinalaisen Amerikan osuus jo neljänneksen

"Suomen pitää edistää Euroopan metsitystä" – Costa Ricasta tuli menestystarina, joka todistaa maamme kyvyt metsien käsittelyssä, sanoo FAO:n nokkamies

Liika hiilidioksidi pitää nielaista metsiin

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI