LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Tällainen on Hannele Arvonen, joka tarttui heinäkuussa Ruotsin suurimman metsänomistajan Sveaskogin ruoriin

”Jatkuvaa kasvatusta voi harjoittaa siellä, minne se sopii: esimerkiksi lähellä asutusta tai luonnonsuojelualueita."
Jarkko Sirkiä
Hannele Arvonen pyrkii tekemään myös yksityiselämässään ympäristöystävällisiä päätöksiä. Hän esimerkiksi valitsee lentokoneen sijasta junan aina kun mahdollista.

Heinäkuun alussa suomalainen Hannele Arvonen matkusti Visbyhyn. Siellä vuosittain järjestettävä Almedal-viikko on kesätapahtuma, jonne saapuvat Ruotsin politiikan ja talouselämän vaikuttajat.

Arvosen työ ruotsalaisen valtionyhtiön Sveaskogin toimitusjohtajana oli alkanut. Sveaskog on Ruotsin suurin metsänomistaja ja muistuttaa pitkälti Metsähallitus Metsätalous Oy:tä.

Arvosen mukaan yksi aihe nousi Almedalenin keskusteluissa ylitse muiden. Se oli ilmastonmuutos.

”Ilmastokysymys on tärkeä, se on selviö”, Arvonen sanoo. ”Metsien merkitys nähdään yhä selvemmin. Metsiä pitää käyttää, ja se on ilmaston kannalta hyvä asia.”

Suomessa ilmastonmuutos on hallinnut luonnonsuojeluun liittyvää keskustelua viime vuodet. Arvosen mukaan Ruotsissa monimuotoisuus nousee aiheena usein ilmastonmuutoksen edelle. Niiden välille myös viritellään herkästi ristiriitaa.

”Niin ei pitäisi olla. Metsien suojelusta puhuttaessa ei pitäisi tarkastella ainoastaan pinta-alaa vaan myös laatua. Osittain tarvitaan suurempia maisema­kokonaisuuksia monimuotoisuuden turvaamiseksi.”

Sveaskog on vastannut haasteeseen perustamalla vuodesta 2002 lähtien yhteensä 37 ekopuistoa. Ne eivät ole kansallispuistoja – Ruotsin kansallispuistoja ylläpitää Naturvårdsverket – vaan metsäalueita, joilla puuntuotanto suunnitellaan siten, että se kasvattaa luontoarvoja.

Suomessa Metsähallitusta on vaadittu lopettamaan avohakkuut valtion metsissä kokonaan. Ympäristösuojelujärjestöjen puolisentoista vuotta sitten alulle panema Avohakkuut historiaan -kansalaisalue keräsi nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta, ja se on tarkoitus jättää pian eduskunnan käsiteltäväksi.

Ruotsissa ei ole menty yhtä pitkälle. ”Aihe kyllä nousee esiin poliittisessa keskustelussa ja varsinkin luonnonsuojelujärjestöjen tahoilta.”

Arvosen mukaan tasapainon on kuitenkin löydyttävä muutoin kuin avohakkuut kieltämällä.

”Jatkuvaa kasvatusta voi harjoittaa siellä, minne se sopii: esimerkiksi lähellä asutusta tai luonnonsuojelualueita. Taloudellisessa mielessä se ei kuitenkaan ole ihanteellinen hakkuutapa eikä edes sovi kaikille puulajeille.”

Sveaskogin kaikki metsät ovat kaksoissertifioituja, ja myös siitä seuraa vaatimuksia metsänkäsittelylle.

Metsäteollisuuden tuotteita ostavat kaipaavat kansainvälisesti tunnetumpaa, tiukempia luontokriteerejä edellyttävää FSC-sertifikaattia. Myös PEFC-sertifikaatti takaa, että metsänhoito on kestävää.

Sveaskog on viime vuosina ollut vaarassa jopa menettää metsien FSC-sertifikaatin, koska tarkastajien mukaan yhtiö ei ollut ottanut ympäristöasioita riittävästi huomioon.

”Siksi jatkuvat tarkastukset ovat tärkeitä, jotta toimintatapoja saadaan korjattua ja kehitettyä”, Arvonen sanoo.

Hän painottaa valtionyhtiön vastuuta kestävyyden eri osa-alueilla.

”Valtionyhtiöllä pitääkin olla tiettyjä erityisvastuita, joita yksityisellä yhtiöllä ei voi olla. Esimerkiksi monimuotoisuuden edistäminen on otettava tosissaan”, Arvonen sanoo.

”Myös sosiaalinen aspekti on tosi tärkeä. Toimimme paikallisesti eri puolilla maata, joten maaseudun kehittämisestä on pidettävä huolta.”

Sveaskogin palkkalistoilla on jonkin verran metsäkoneenkuljettajia, mutta Metsähallituksen tavoin se ostaa metsäurakointityötä myös itsenäisiltä yrittäjiltä.

Suomalaisesta vastineestaan Sveaskog eroaa siinä, että se omistaa puolet sahayhtiö Setra Groupista.

Myös Arvosen tausta on nimenomaan teollisuudessa ja viimeisimpänä Setra Groupissa, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli viime kesään asti.

Alkujaan, heti lukion jälkeen vuosina 1985–1989 Arvonen opiskeli Yhdysvaltojen Wisconsinissa, jossa hän suoritti kandidaatintutkinnon aineinaan kansainväliset suhteet, politiikka, talous ja kielet.

Kun työt löytyivät metsäteollisuuden palveluksesta Suomessa, Arvonen aloitti töidensä ohessa vuonna 1991 metsätieteiden opinnot Helsingin yliopistossa. Työt veivät myös venäläiselle paperitehtaalle, jossa hän tapasi ruotsalaismiehen.

Pari muutti Ruotsin Sundsvalliin, missä Arvonen on asunut yli 20 vuotta. Liitto päättyi eroon, mutta Arvosella on 16-vuotias tytär liitosta.

Ruotsissa Arvosen ura on ollut monipuolinen ja nousujohteinen.

”Olen työskennellyt metsäteollisuudessa esimerkiksi tuotantopäällikkönä ja paperitehtaan johtajana, vaikka en ole insinööri. Joskus mietin, olisinko Suomessa päätynyt vastaaviin tehtäviin”, Arvonen pohtii.

”Minulla on onneksi ollut esimiehiä, jotka uskovat ja auttavat uralla eteenpäin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Ruotsin Metsähallitus" eli Sveaskog saa suomalaisen toimitusjohtajan

ATL-lehti: Ruotsalainen Sveaskog ei metsäpalojen vuoksi ehkä pysty toimittamaan kaikkea lupaamaansa puuta asiakkailleen

Land: Ruotsin Sveaskog vaarassa menettää FSC-sertifikaatin

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI