LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Vihuliaiset vieraat pyrkivät Suomeen – yksi ukkosmyrsky voi aiheuttaa kohtalokkaan maihinnousun

Suomeen pyrkii jatkuvasti uusia eläinlajeja, joilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia luontoon.
Suomessa runsastunut kettukanta sysää pohjoisen naalia ahtaalle. Koiraeläinten runsastuminen lisää myös loisten määrää luonnossa.

Ilmaston lämmetessä uusia lajeja pyrkii pohjoiseen. Yleensä pienempi joutuu väistymään, kuten on käymässä arktisten alueiden naalille, jota runsastuva kettukanta sysää kauemmaksi. Tai ehkä pian kultasakaali, josta tehtiin kesällä ensimmäiset viralliset havainnot Suomessa.

Ilmastonmuutoksen lisäksi lajeja kuljettaa uusille alueille usein ihminen itse, ja sillä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia luontoon, sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.

Pohjoiselle luonnolle on tyypillistä yksinkertaiset lajisuhteet. Kun ravinnon määrät vaihtelevat ja pedot ovat sopeutuneet yksipuoliseen ravintoon, syntyy helposti suuria vuosittaisia kannanvaihteluja.

”Koiraeläinten runsastuminen saattaa vakauttaa kannanvaihteluita. Jos vaikka supikoirat ja ketut runsastuvat, tautiriskitkin kasvavat, kun myös loiset leviävät ja säilyvät varmemmin”, Henttonen selittää.

Nykyään vieraslajien suhteen ollaan varovaisia. Paitsi että ne horjuttavat alkuperäisten lajien selviytymismahdollisuuksia, ne voivat kantaa mukanaan loisia.

Moni laji on kuitenkin aikanaan tuotu tarkoituksella Suomeen monipuolistuttamaan luontoa. Esimerkiksi voimakkaasti runsastunut valkohäntäpeura tuotiin Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla.

Henttosen mukaan on onni, että ne eivät tuoneet mukanaan sikäläisiä hirviä vaivaavaa tappavaa aivomatoa. Metsätaloudelle peuroista puolestaan koituu haittaa, kun ne laiduntavat taimikoissa.

Runsastuneet hirvikannat ovat tehneet viime vuosina hirvikärpäsestä tutun seuralaisen metsässä kulkijoille Pohjois-Suomen poronhoitoalueella asti. Myös punkit hyötyvät hirvistä; puutiaisen esiintymisen pohjoisraja kulkee jo napapiirillä, taigapuutiaista esiintyy Pohjanlahden rannikolla, Pirkanmaalta Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa.

Keväällä kohuttiin Suomessa tavatusta, harvinaisesta, saalistavasta jättipunkista, joka levittää vaarallista verenvuototautia.

Tulevaisuuden uhka on myös sikarutto, jota villi­sika levittää. Tautia on tavattu jo Suomen lähialueilla. Se ei tartu ihmiseen mutta uhkaa sikataloutta.

Vieraslajeja livahtelee muualta myös esimerkiksi kasvintaimien, puutavaran ja puisten pakkausmateriaalien mukana. Puupakkauksissa Kiinasta Suomeen matkusti muun muassa aasianrunkojäärä, jonka havaittiin lisääntyneen useissa puissa Vantaalla vuonna 2015.

Tuholainen tappaa eläviä lehtipuita, ja olikin onni, että se löydettiin niin aikaisessa vaiheessa, sanoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta. Jääräjahdissa kaadettiin lopulta lehtipuita kymmenen hehtaarin alueelta.

Uusia hyönteisiä puskee pohjoiseen, ja niitä voi ilmestyä uusille alueille nopeastikin. Joitakin vuosia sitten Suomenlahden yli kulkenut ukkosrintama ajoi pelätyn lehtinunnan etelärannikolle. Perhosen sukulainen, havununna, nakertaa kuusien ja mäntyjen neulasia ja on jo runsastunut eteläisessä Suomessa 2000-luvun aikana.

Potentiaalisia tuhohyönteistulokkaita ovat ainakin Pietariin asti levinnyt, jalavia tappava jalavanmantokuoriainen sekä Pohjois-Amerikassa sekä Moskovan seudulla saarnia tappava saarnenjalo­soukko, Siitonen pohtii.

Lisäksi puiden tauteja tutkivat metsäpatologit suhtautuvat kriittisesti vieraan eteläisen taimimateriaalin tuomiseen Suomeen.

Hyvällä metsänhoidolla on merkitystä, kun varaudutaan hyönteistuhoihin. ”Rikkonainen metsän rakenne, pienet kuviot ja sekapuustoisuus ovat tekijöitä, jotka suojaavat puustoa epidemioilta”, Siitonen listaa.

Osa vieraslajeista pystyy lisääntymään alkuperäislajien kanssa. Esimerkiksi eläintarhojen karkulaiset saattavat aiheuttaa luonnossa arvaamattomia seurauksia.

”Turkistarhanaalit on jalostettu suurikokoisiksi, ja ne tarvitsevat siksi paljon ravintoa. Jos ominaisuus siirtyisi naaleihin luonnossa, ne eivät välttämättä kestäisi enää niukkaa ravintotilannetta myyräpopulaatioiden vaihdellessa”, Henttonen sanoo.

Venäjällä raharikkaiden keskuudessa muodikkaat eksoottiset eläimet ovat myös potentiaalisia karkureita, jotka voivat vaeltaa pitkällekin, miksei myös Suomeen.

Joskus yritykset torjua ongelmia johtavat odottamattomaan lopputulokseen. Henttonen kertoo, että Saksassa päätettiin muutama vuosikymmen sitten torjua syöttirokotteiden avulla kettujen levittämän rabieksen eli vesikauhun esiintymistä.

Kun isäntä­eläimen tappava raivotauti ei enää verottanut kettu­ja, kannat runsastuivat, ja näin pääsi ihmisille hengenvaarallinen myyräekinokokki runsastumaan ketuissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kalmari ja muut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet torppasivat itse sakaalin metsästyksen – nyt laji on rauhoitettu ja vieraslajiksi julistaminen "hyvin epätodennäköistä"

Lisäävätkö vieraslajit luonnon monimuotoisuutta?

Virkamies kehottaa malttiin kurtturuusujahdissa – omasta pihasta vieraslajit kannattaa kuitenkin hävittää pikimmiten

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI