LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

18 hehtaarin leimikko kiinnostaa ostajia – kuviokokoa suurentamalla voi helposti parantaa metsätalouden kannattavuutta

Tiina Lietzénin tavoitteena on päästä 5–6 hehtaarin keskimääräiseen kuviokokoon.
Pasi Leino
Tiina Lietzén on tehnyt ison rakennemuutoksen metsätilallaan. Kuvioita on nykyään 40, kun 1990-luvun alussa niitä oli sata. Takana näkyvä uudistuskypsä kuvio on tarkoitus yhdistää etualan taimikkoon.

Kun metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén osti kotitilansa 1990-luvun alussa, tilalla oli isän teettämä metsäsuunnitelma 1980-luvulta. Yksi uuden yrittäjän selvistä tavoitteista oli tuolloin ja on yhä edelleen, että kuviokokoa pitää suurentaa.

”Tilalla oli noin sata eri kuviota. Nyt kuvioita on noin 40”, Lietzén kertoo.

Kuvioiden keskikoko oli alun perin pari hehtaaria. Lietzénin tavoitteena on 5–6 hehtaarin kuviokoko. Perusteena on taloudellisuus.

”Pienikin hakkuukypsä kuvio kelpaa sahateollisuudelle – jopa puolen hehtaarin aukkoja ostetaan. Mutta siinä vaiheessa, jos yritän myydä puolen hehtaarin ensiharvennusta, ostomiehet saattavat ryhtyä kehumaan emännän leipomuksia ja unohtavat kaupanteon.”

Suuruuden ekonomia toimii myös metsänhoitotöissä. ”Metsänhoidon teettäminen tulee edullisemmaksi, kun kuviokoko on riittävä.”

Suurin kuvio Lietzénin tilalla on 18 hehtaarin kokoinen. Seuraavaksi suurin on 14 hehtaarin laajuinen.

”Sen myin aukoksi heti tilan ostettuani. Siinä oli viisi eri kuviota.”

Päätehakkuut ovatkin otollinen ajankohta kuvioiden yhdistelyyn.

”Eniten pystyin vaikuttamaan kuviokokoon, kun metsitin 30 hehtaaria peltoa”, Lietzén toteaa.

Nykyään hänellä on vielä joitakin alle hehtaarin kokoisia kuvioita. Hän pohtii, saisiko niitä yhdisteltyä viereisiin kuvioihin. Tällainen fuusio on tulossa vajaan kymmenen vuoden ikäisen männyntaimikon kupeeseen.

”Teen nyt viereiselle pienelle kuviolle aukon. Vaikka taimikoista tulee eri-ikäisiä, 30 vuoden päästä käsittelytapa on jo yhtenäinen.”

Isoissa kuvioissa Lietzéniä viehättää niiden selkeys. Päätöksenteko helpottuu, kun on hoidettavana 40 kuviota entisen sadan sijaan.

Haittapuolia hän ei isoista kuvioista keksi.

”Toki on myönnettävä, että kun otin 14 hehtaarin kohteen raivattavaksi, se tuntui valtavalta työmaalta.”

Totta kai metsässä on myös pieniä kuvioita.

”Muutamia pieniä kuvioitani perustelen monimuotoisuudella. Visakoivikko esimerkiksi on 0,3 hehtaarin kokoinen. Yhdelle pienelle palalle istutettiin toiselta työmaalta yli jääneet koivuntaimet”, hän muistelee.

Miksi sitten aikanaan on päädytty suosimaan melko pieniä kuvioita?

”Kehitys tapahtui luonnostaan: metsänomistajat tekivät paljon hankintahakkuita pieniltä aloilta ja puukaupatkin olivat paljon pienempiä kuin nykyään.”

Metsäammattilaisetkin ovat vaikuttaneet asiaan, Lietzén arvelee.

”On ajateltu, että tarkka kuvioiden jaottelu puuston iän ja kasvupaikan perusteella kertoo suunnittelijan ammattitaidosta.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

HKScan nousee kuilun partaalta

Ex-ministeri perää Suomelta rohkeutta käyttää metsiä - ”Ihmisiltä on hämärtynyt käsitys, mistä raha Suomeen tulee"

Tuottajan euro kertyy pisaroista

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI