LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Giljotiinikouran suosio yllätti keksijän – Jorma Haapakoski valjasti kaivinkoneen energiapuun korjuuseen

”Tämä ei kilpaile metsäkoneiden kanssa, sillä tavanomaista metsäkoneen kouraa ei haluta sotkea kiviin ja hietaan", kehittäjä arvelee.
Pekka Fali
Jorma Haapakosken pajalla on valmistettu satoja giljotiinikouria. Tässä tuliterä koura on lähdössä asiakkaalle.

Maatilan uusi hakelämpölaitos nieli julmetusti puuta. Energiapuuksi sopivaa tavaraa kasvoi Jorma Haapakosken tilalla kyllä runsaasti, esimerkiksi metsäteiden varsilla, mutta miestyönä puunkorjuu oli hidasta ja työlästä.

”Kokeilin traktoriin sopivia kouria, mutta se ei ollut toimiva ratkaisu. Siinä on huono ergonomia eikä riittävää tehokkuutta”, Haapakoski kertoo.

Hän alkoi miettiä, voisiko tilan kaivinkoneen valjastaa energiapuun korjuuseen. Siitä alkoi giljotiinikouran kehitystyö, joka laajeni myöhemmin erilliseksi yritykseksi, KymppiKoura Oy:ksi, ja uudeksi elinkeinoksi.

Kävi nimittäin niin, että kun Haapakoski oli saanut kehitettyä toimivan kouramallin ja sitä alettiin esitellä, moni muukin totesi kaivanneensa juuri sellaista laitetta kaivuriinsa.

Ensimmäiset kaupalliset versiot kourasta tehtiin vuonna 2007. Sen jälkeen Haapakosken pajalla on valmistettu satoja giljotiinikouria. ”Perusidea on säilynyt ennallaan. Se on passiivinen giljotiinikatkaisu.”

Kouralla pystyy katkomaan yhteen nippuun kerralla useampia runkoja. Kerääjäyksiköllä varustetulla kouralla voi katkoa puuryhmän useammasta kohdasta ja kerätä ne samaan nippuun. Kouralla voi katkaista paksuimmillaan 30-senttisen rungon.

”Tehokkuus tulee siitä, kun tällä pystyy pakottamaan rungon haluttuun asentoon, koska koura ei ole riippuva.”

Koura sopii yli 10-tonnisiin kaivinkoneisiin.

Haapakosken mielestä kaivinkoneen ja giljotiinikouran yhdistelmä sopii parhaiten teiden tai vesistöjen varsien raivauksiin tai esimerkiksi metsittyneen pellon tai turvesuon pohjan raivaukseen – kohteille, joista pitää poistaa kaikki puusto.

Kouria on toimitettu jopa Helsinki-Vantaan lentokentän liepeiden raivaukseen.

Harvennuksissakin kouria käytetään, mutta Haapakoski arvelee, että metsässä kaivinkone on selvästi kömpelömpi kuin metsäkone.

”Tämä ei kilpaile metsäkoneiden kanssa, sillä tavanomaista metsäkoneen kouraa ei haluta sotkea kiviin ja hietaan.”

Yli kymmenen vuoden aikana markkinoille on tullut monia muitakin laitteita samaan tarkoitukseen. Haapakosken kourat hitsaa nykyään poika Juho Haapakoski. ”Meillä tehdään vain kokoonpano. Ostamme osat isoilta konepajoilta”, Jorma Haapakoski kertoo.

Laitevalmistus on sopinut hyvin lihakarjatilan vuosirytmiin. ”Kourahomma painottuu talviaikaan ja kesällä keskityn maatalouden töihin.”

Jorman koneosaaminen on kehittynyt maatilalla työskennellessä. Koneet ovat aina häntä kiinnostaneet ja muitakin laitteita hän on kehitellyt: muun muassa tuubikäärimen rehuntekoon.

Tuula-vaimo vahvistaa, että miehen hoksottimet raksuttavat jatkuvasti reissussakin. Jos jossakin näkyy hylättyä metallitavaraa, Jorma alkaa välittömästi pohtia, mitä niistä voisi tehdä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Idea kaivinkoneen giljotiinikourasta syntyi, kun hakelämmitys nieli julmetusti puuta – katso video

Mikko Tiirola, MTK: "Energiapuu käyttöön, koska se muuten lahoaa nopeasti metsään"

Lähetä vinkki keksinnöstä ja voita lukijapalkinto

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI