Metsä

Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri: "Metsien ja ruuan ympärillä käyty ilmastokeskustelu karannut Suomessa ylikierroksille"

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen voi torjua vain fossiilisen energian käyttöä vähentämällä.
Jarkko Sirkiä
Ilmastonmuutoskeskustelu Suomessa poikkeaa siitä, mitä se on muualla. Metsien ja ruuan osalta keskustelu on karannut ylikierroksille, arvioi Petteri Taalas Metsäpäivien avauksessa Helsingissä torstaina.

Ilmastonmuutoksesta Suomessa käytävä keskustelu on erilaista kuin muualla. Metsien ja ruuan osalta on menty ylikierroksille, totesi Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas Metsäpäivien avauksessa tänään Helsingissä.

"Metsien nielujen lisääminen ei ilmastonmuutosta pysäytä. Ratkaisuun vaaditaan fossiilisen energian käytön radikaali vähentäminen", Taalas totesi.

Suomen metsät ovat sinällään suuri hiilinielu. Jopa niin, että Suomi voi halutessaan viivyttää fossiilienergiasta luopumista metsien hiilinieluun satsaamalla. Eri asia on, onko se viisasta.

Suurimmat metsien hiilinielun kasvattamismahdollisuudet ovat Itä-Euroopan entisissä kommunistivaltioissa.

Metsistä puhuttaessa tärkeää on pysäyttää trooppinen metsäkato ja metsäpalot, jotka ovat tuhonneet suuria metsäaloja myös pohjoisella pallonpuoliskolla.

"Ruokavalion osalta isot ja pienet asiat ovat täysin sekaisin. Suurimmat metaanipäästöt tulevat trooppisilta soilta eikä naudanlihasta. Siitä tietenkin seuraa ongelmia, jos peltomaata käytetään karjan rehujen tuotantoon ihmisravinnon sijaan."

Ongelma kärjistyy tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos iskee entistä tiukemmin Afrikkaan ja Aasiaan. Niissä se vaikeuttaa maanviljelyä.

"Afrikka on murheenkryyni. Siellä asuu miljardi ihmistä ja sen väkiluku on kovassa kasvussa. Samaan aikaan maatalous siellä vaikeutuu. Se heiluttaa koko maailmaa."

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat Taalaksen mukaan jo nähtävissä. Lämpenemisen takana on etenkin hiilidioksidin pitoisuuden nousu.

"Se on ikävää, sillä hiilidioksidi on erittäin pitkäaikainen kaasu. Jos sen pitoisuus nousee korkealle, palautuminen vie tuhansia vuosia. Metaanille riittää 12 vuotta."

Lämpötilaa enemmän muutos on vaikuttanut sademääriin. Sillä on jopa suurempi vaikutus kuin lämpenemisellä.

Afrikka ja osa Aasiaa ovat kärsineet kuivuudesta. Samalla eteläisen pallonpuoliskon kansantuote on laskenut.

"Suomi kuuluu ilmastonmuutoksesta hyötyneisiin maihin. Täällä metsät kasvavat entistä paremmin, lämmitysenergiaa kuluu vähemmän ja myös maatalous on hyötynyt."

Ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on suuri talousriski. Ongelman ydin on fossiilisen energian käyttö.

Päästöt ovat maailmalla kasvaneet sopimuksista huolimatta. Suurin päästäjä on Kiina. Siellä on rakennettu lisää kivihiilivoimaa hyvistä puheista huolimatta.

Euroopan osuus päästöistä on 8 prosenttia, joten Eurooppa ei pysty yksin ongelmaa hoitamaan.

Pohjoismaat poikkeavat yleisestä linjasta. Niissä talous on kasvanut vaikka päästöt ovat vähentyneet.

Jos lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, päästöt pitäisi kääntää laskuun jo viiden vuoden päästä.

Ellei mitään tehdä, lämpeneminen nousee jopa 5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Arktisilla alueilla se saattaa tarkoittaa talvien lämpenemistä 15 asteella.

Merenpinnan nousu metrillä tai, Etelämantereen sulaessa, jopa reilulla kahdella metrillä iskee rajusti Aasian rannikkokaupunkeihin, mutta myös Lontooseen ja New Yorkiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kulunut vuosikymmen oli ennätyslämmin – Petteri Taalas varoittaa ruokaturvan heikentymisestä

Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä kiihtyvällä vauhdilla

"Tuottajan niskaan tulee lokaa jatkuvasti" – oudot sävyt saanut ilmastokeskustelu sytytti MTK-Etelä-Pohjanmaan kokouksen

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI