Metsä

Uusimaa imee tulot muun Suomen metsistä ja valtio vie verot – kunnat saavat vain murusia

Metsätulojen keskittyminen kiihtynee entisestään, kun suurten ikäluokkien metsät siirtyvät perillisille.

Yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsätilastaan. Samalla metsätalouden tuloista yhä pienempi osa hyödyttää metsän sijaintikuntaa.

Luonnonvarakeskus Luken vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan metsän sijaintikunnassa asui 64 prosenttia metsänomistajista. Kunnan ulkopuolella asuvat metsänomistajat asuivat keskimäärin 190 kilometrin päässä metsästään.

Etämetsänomistajien osuus kasvaa jatkuvasti metsätilojen siirtyessä sukupolvelle, joka on nykyistä huomattavasti kaupungistuneempi, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Harri Hänninen.

"Kyllähän maaseudun tyhjeneminen koskee juuri metsänomistajuutta. Suuret ikäluokat omistavat noin 20 prosenttia metsätiloista ja metsäpinta-alasta. Monen heistä elämänkaari päättyy 2020-luvulla. Seuraavat sukupolvet eivät asu enää lähellä tilaa, vaan aika usein kasvukeskuksissa."

Metsätulot vaikuttavat aluetalouteen esimerkiksi rakentamisen kautta. Jos aiemmin metsätuloilla rahoitettiin taloja ja maatilainvestointeja ympäri pitäjää, tulevaisuudessa metsäraha menee yhä useammin esimerkiksi kaupunkiasunnon ostamiseen.

Metsätulojen keskittyminen käy selväksi vertaamalla maakunnittaisia kantorahatuloja ja verotuksessa käytettäviä metsätalouden pääomatuloja. Pääomatulot määräytyvät metsänomistajan asuinpaikan mukaan ja kantorahatulot metsän sijainnin mukaan.

Uusimaa on ylivertaisesti suurin hyötyjä. Maakuntaan kohdistuu yli kaksinkertainen osuus metsän pääomatuloista verrattuna maakunnan osuuteen kantorahatuloista.

Vastaava vertailu paljastaa, että suhteellisesti suurimmat metsätulojen menettäjät ovat Kainuu ja Etelä-Savo.

Myös Lappi menettää paljon metsätuloja. Lapissa yksityismetsien tulovirtoja merkittävämpää on, että Metsähallitus tulouttaa voittonsa valtiolle. Lapissa valtio omistaa kaksi kolmasosaa metsämaasta.

Metsätuloista maksettavat verotkaan eivät jää metsien sijaintikuntaan pyörimään, sillä metsätuloista maksettavat pääomatuloverot korjaa valtio.

Metsätuloilla on jonkin verran merkitystä, kun yhteisöverokertymää jaetaan kunnille. Kunnat saavat noin 30 prosenttia yhteisöverotuotosta, ja tästä noin 10 prosenttia jaetaan niin sanottuna metsäeränä. Sen määrä vaihtelee kunnittain. Se on tavallisesti joitakin kymmeniä euroja asukasta kohti.

Summaa voi verrata esimerkiksi siihen, että keskituloinen palkansaaja maksaa kunnallisveroa noin 6 000 euroa vuodessa. Palkansaajaan verrattuna metsätaloudesta elävä ei tuota kunnalle kuin murusia, vaikka asuisikin samassa kunnassa metsänsä kanssa.

"Metsäerä on hyvin maltillinen suuruusluokaltaan, 175–190 miljoonan euron luokkaa", kertoo kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntaliitosta.

Olisiko oikeudenmukaisempaa, että kunnat saisivat oman osuutensa myös metsätalouden pääomatuloveroista?

Hakolan mukaan Kuntaliiton pitkän ajan tavoite on kyllä ollut, että kunnat saisivat pääomatuloveroista osan. Ajatus ei ole saanut poliittista kannatusta.

"Pääomatuloverojen päätymistä valtiolle on perusteltu sillä, että niissä esiintyy isompia vaihteluja vuosittain kuin ansiotuloissa ja kiinteistöverossa. Metsää ei välttämättä myydä joka vuosi", Hakola toteaa.

Paikallistalouden piiriin jäävät sentään metsässä teetettävät työt, mainitsee Luken Harri Hänninen.

"Harva uusista metsänomistajista tekee edes vähäisiä metsätöitä itse. Sitä kautta tietysti osa metsätuloista jää alueelle, mutta kantorahatuloista osuus ei ole kovin suuri."

Metsätöiden arvoa kuvaa netto- ja bruttokantorahatulojen erotus. Luken mukaan 2,7 miljardin euron vuotuisista bruttokantorahatuloista palautuu metsiin kohdistuvina investointeina vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.

Lisäksi kesäasunnot tuovat joitakin metsänomistajia euroineen lähelle metsätilaa, ainakin osaksi vuodesta.

"Maaseudulla syntyneet ja ensimmäisen polven kaupunkilaiset vierailevat useasti metsätiloillaan. Paljasjalkaisista kaupunkilaisista monilla ei ole vetoa maaseudulle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Neljä suurhanketta kasvattaisivat selvästi Lapin aluetaloutta

Pohjoisen kunnat vaativat oikeudenmukaisuutta metsätulojen jakoon – "Paljonkaan rahasta ei tule takaisin"

Metsänomistajat samalle viivalle

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI