LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Kuinka käy selluteollisuuden kiinalaishankkeiden – onko kiinalaisista uuden tuotannon rakentajiksi?

Kiinalaisten tekemät investoinnit Eurooppaan ovat pudonneet puoleen huippuvuodesta. Uutta teollista tuotantoa on rakennettu kiinalaisrahalla edelleen niukasti.
Lari Lievonen / Kuvitus: Juho Leskinen

Puun myyjät ja teollisuus odottavat mielenkiinnolla Suomeen kaavailtujen sellu- ja biotuotetehtaiden kuulumisia. Neljä isoa hanketta on edelleen päätöksiä vailla eri puolilla Suomea. Kaikissa niissä on isossa tai pienemmässä roolissa kiinalainen raha.

Kemijärvelle sellutehdasta kaavailee Boreal Bioref. Sen taustalla vaikuttavat sijoitusyhtiö Shanying ja kiinalainen pörssiyhtiö Camce. Kemiin suunnitellun Kaidi Finlandin biopolttoainetehtaan päätökset ovat sen emoyhtiö Sunshine Kaidi New Energy Groupin käsissä.

Vastaavasti Kuopioon sellutehdasta suunnittelevan Finnpulpin omistuksesta reilu kolmannes on kiinalaisella pehmopaperiyhtiöllä Hengan Internationalilla.

Neljäs hanke on Kainuun Paltamoon suunniteltu KaiCell Fibersin tehdas, joka tuottaisi havusellua ja kuituja viskoositeollisuudelle. KaiCellillä on esisopimus investoinnista kiinalaisen tekstiiliteollisuusyhtymä CHTC:n kanssa.

Yhteistä hankkeille on bioalan lisäksi ainakin se, että ne ovat kaikki jäljessä alkuperäisistä aikatauluistaan. Boreal Biorefin laitoksen oli määrä valmistua alun perin vuonna 2020, samoin Finnpulpin tehtaan. Kaidin piti olla valmis tänä vuonna, ja KaiCellin investointipäätös piti tehdä viime vuonna.

Kiinalaisyhtiöt ja kiinalaissijoittajat ovat 2010-luvulla investoineet suomalaisyhtiöihin miljardeja euroja. Toistaiseksi valtaosa rahasta on tullut yritysostojen muodossa. Suurin potti rahaa lyötiin tiskiin parisen vuotta sitten. Tuolloin kiinalaisyhtiö Tencent osti peliyhtiö Supercellistä 85 prosentin osuuden noin 8,5 miljardin dollarin hinnalla.

Toinen jättikauppa on viime keväältä, jolloin urheiluvälineyhtiö Amer siirtyi kiinalaiselle Anta Sportille yli neljällä miljardilla eurolla. Kyseiset kaupat kattavat karkeasti 90 prosenttia kiinalaisten Suomeen tekemistä investoinneista viime vuosina.

Varsinaisia uuteen teolliseen tuotantoon tehtyjä investointeja Kiinasta Suomeen on sen sijaan saatu niukasti. Koko Euroopassa niin sanotut green field -investoinnit ovat olleet harvassa verrattuna kiinalaisyritysten tekemiin yrityskauppoihin.

Sen sijaan Afrikassa ja muualla Aasiassa kiinalaisyhtiöt ovat olleet rahoittamassa ahkerasti myös uuden teollisen tuotannon, kuten energialaitosten, rakentamista.

”Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kiinalaisia ovat kiinnostaneet korkean teknologian yritykset, samoin kuluttaja­brändit, joille on Kiinassa isot markkinat”, sanoo vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofitista.

Elli Paananen
Kiinasta Eurooppaan virtaavan rahan määrä on pienentynyt viime vuosina. Leijonanosa rahasta on mennyt olemassa olevien yritysten ostoon.

Kiinasta ulos suuntautuvien investointien virta on rauhoittunut selvästi ennätysvuodesta 2016. Eurooppaan suuntautuneiden investointien määrä oli viime vuonna jo puolittunut huipputasosta. Alkusyksyn tietojen mukaan suunta näyttäisi jatkuneen.

Syytä voi etsiä niin talouskasvun tasaantumisesta kuin politiikasta. Vielä 2016 moni yritys halusi viedä rahojaan suojaan heikkenevältä juanilta, ja ne investoivat rahojaan Kiinasta muualle, vaikka itse bisnes sellaisenaan ei niitä olisi välttämättä kiinnostanut. Valuuttapaon takia poliittinen ote tiukkeni.

Tällä hetkellä samanlaista suojaustarvetta rahalle ei Nuutilaisen mukaan ole, ja talouskasvun tasoittuminen kutistaa monilla aloilla muutenkin investointihaluja. Nykyisin rahan viemismahdollisuuksia ulos Kiinasta on tiukennettu, ja talouskasvun hidastuminen sekä rahoituksen saannin vaikeutuminen kutistaa monilla aloilla muutenkin investointihaluja.

”Kiina tiukensi vuonna 2017 aika paljon maasta ulos suuntautuvien investointien lupia. Biotalous on kuitenkin ala, jonne investointeja yhä kannustetaan. Kiinalla on halu saada tietotaitoa biotaloudesta ja puhtaammasta energiasta.”

Rahoituksen saamista helpottaa, kun ulkomaille kaavailtu investointi on poliittisesti suotuisalla alalla. Siitä voi olla apua, sillä kiinalaispankit pitävät lainapussin suuta aiempia vuosia tiukemmalla.

Kiinalaiset investoijat toimivat markkinatalouden ehdoilla siinä missä eurooppalaisetkin. Silti investointiaikeissa voi olla mukana myös poliittista silmää.

Esimerkiksi valtiovierailujen yhteydessä kiinalaisyhtiöt ilmoittavat herkästi erilaisista aiesopimuksistaan. Myöhemmin moni hanke jää toteutumatta, mittakaava putoaa aiotusta tai hankkeet viivästyvät. Yritykset ovat esimerkiksi halunneet päästä kilvan mukaan valtionjohdon suosimaan Silkkitiehankkeeseen. Iso osa suunnitelmista on jäänyt kuitenkin toteutumatta.

Lari Lievonen
Kiinalaisyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita suomalaisesta bio-osaamisesta, jota muun muassa sellutehtaat edustavat. Kuvituskuva.

Suomen selluhankkeissa kiinalaisyhtiöiden kiinnostuksen taustalla on ollut Kiinan kasvava kysyntä pakkaus- ja muita biomateriaaleja kohtaan. Nekin haluaisivat osansa liiketoiminnasta ja sen katteista. Investoinneilla ne pääsisivät kiinni alan huippuosaamiseen, saisivat kokemusta Euroopassa toimimisesta sekä pääsisivät raaka-aineen äärelle.

Finnpulpin osaomistaja MTK omistaa MT:tä julkaisevan Viestilehdet Oy:n

  • Boreal Bioref
  • Kemijärvi
  • Biojalostamo valmistaisi mm selluloosaa, mikrokiteistä selluloosaa ja mäntyöljyä.
  • Vuotuinen puuntarve on lähes 3 milj. m3 /vuosi.
  • Pääomistajaksi tulossa kiinalainen Shanying Paper. Mukana on myös kiinalainen Camce.
  • Investoinnin arvo n. 950 milj. euroa.
  • Kaidi Finland
  • Kemi
  • Biopolttoainejalostamo, joka tuottaisi liikennekäyttöön toisen sukupolven puupohjaista, uusiutuvaa dieseliä ja bensiiniä.
  • Puuntarve noin 2 milj. m3 /vuosi.
  • Emoyhtiö Sunshine Kaidi New Energy Group.
  • Investoinnin arvo noin 900 miljoonaa euroa.
  • KaiCell Fibers
  • Paltamo
  • Biojalostamo, 600 000 tonnin tehdas, joka valmistaisi havusellua, ja mm. uudenlaisia kuituja tekstiiliteollisuudelle.
  • Puuntarve n. 3,5 milj. m3 / vuosi.
  • Kainuun liitto ja NC Capital Partners perustivat KaiCellin. Hankkeessa ollut mukana kiinalainen valtiollinen tekstiiliteollisuusyhtymä CHTC.
  • Investoinnin arvo 900 milj euroa.
  • Finnpulp
  • Kuopio
  • Havusellutehdas, tuotanto 1,2 milj tonnia / vuosi. Tuottaisi lisäksi mäntyöljyä, biosähköä ja biohiiltä.
  • Puuntarve 6,7 milj. m3 / vuosi.
  • Omistajiksi ilmoitettu v. 2018 Hengan International 36%, MTK 11,5%, Grizzly Hill Capital 11,5%, Ingman Finance.
  • Investoinnin arvo 1,6 milj. euroa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

KaiCell Fibersin yhteistyö kiinalaisyhtiön kanssa päättyi – hakee Paltamon selluhankkeelle rahoitusta lännestä

Neljä suurhanketta kasvattaisivat selvästi Lapin aluetaloutta

Nopeat uudistukset ovat maan tapa Kiinassa – puukuidusta tehdyt pakkaukset nostetaan muovien rinnalle

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI