LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Ex-ministeri perää Suomelta rohkeutta käyttää metsiä - ”Ihmisiltä on hämärtynyt käsitys, mistä raha Suomeen tulee"

Sukutilaansa pitävä Jari Koskinen sanoo katselevansa kauhulla julkisen talouden hoitoa.
Jaana Kankaanpää
Jari Koskisen mukaan metsistä saatavia verotuloja voitaisiin käyttää ratainvestointeihin, millä vähennettäisiin liikenteen päästöjä.

Hallitukselta pitäisi löytyä rohkeutta käyttää metsiä ja pitää huolta Suomen talouden kunnosta, sanoo vuosi sitten Kuntaliiton toimitusjohtajan työn metsätilan hoitoon vaihtanut Jari Koskinen.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousministeri on huolissaan hallituksen politiikasta.

”Kauhulla katselen menoa. Hallituksella ei ole mitään huolta julkisen talouden ja valtion alijäämästä. Vajaa kymmenen vuotta sitten puhuttiin Kreikan velkakriisistä ja mihin kreikkalaiset ovat käyttäneet rahojaan. Meillä velkaannutaan nyt koko ajan lisää. Rahaa käytetään löysästi aina ministerien erityisavustajien määrästä lähtien”, Koskinen sanoo.

”Suomen ylivoimaisesti tärkein uusiutuva luonnonvara on metsä. Jos sitäkään ei voi käyttää, niin eihän meillä ole mitään. Metsiä hoidetaan meillä hyvin, ja siinä ollaan malliesimerkki maailmalla”, sanoo Koskinen.

Koskinen toivoo, että ainakin osa vireillä olevista isoista metsäinvestoinneista toteutuisi, sillä ne toisivat tervetulleita työpaikkoja ja vientituloja Suomeen. Ilmastovinkkelistäkin se kannustaisi hoitamaan muun muassa metsien hoitorästejä, jotta metsien kasvu pysyisi vauhdissa.

”Millään lillukanvarsilla ilmastoasiaa ei ratkota. Tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Vaikka Suomessa tehtäisiin mitä, me emme ongelmaa ratkaise. Se ei tarkoita, ettei jokaisen tarvitsisi tehdä voitavansa.”

Koskinen ottaa esimerkiksi ratainvestoinnit, joiden avulla voitaisiin vähentää autoliikennettä ja sen päästöjä. Jos metsien hakkuut kasvaisivat, kertyisi niistä lisää verotuloja valtiolle, ja rahaa voitaisiin käyttää ratahankkeisiin.

Viimekeväinen hakkuukeskustelu nostaa Koskisen sykettä.

”Ihmisiltä on hämärtynyt käsitys, mistä raha Suomeen tulee. Elintaso ei pysy tällä tasolla itsestään.”

Ensi kesänä 60 vuotta täyttävä Koskinen jäi vuosi sitten yllättäen pois Kuntaliiton toimitusjohtajan tehtävästä. Seitsemänvuotinen kausi oli tuolloin vasta puolivälissä.

”Olin tehnyt töitä niin paljon, että halusin muuta sisältöä elämääni. Kotitilalla oli paljon tekemätöntä työtä, ja mietin voisinko tehdä jotain muuta. En ole katunut.”

Erilaiset työvälineet pysyvät miehen käsissä, sillä tilan töistä hän otti vastuuta jo teinipoikana isän loukattua kätensä puimuritapaturmassa. Pellot on vuokrattu naapuritiloille, ja nyt Koskisella on ollut aikaa hoitaa taimikoita ja istuttaa uusia. Metsään hän suhtautuu taloudellisesti, metsän on tuotava tuloja.

Koskinen teetätti vaimonsa kanssa Vanajavesikeskuksen ja Pro Hauhonselkä ry:n avulla pienen laskeutusaltaan, johon ojien pelloilta ja soilta tuomat ravinteet saostuvat. Näin ne eivät kuormita järveä ja saos saadaan aikanaan ravinteeksi pellolle.

”Se on yksi, oma pieni ekoteko. Jos se toimii, tulevina vuosina voidaan tehdä niitä 1–2 lisää.”

Tilanpidon lisäksi Koskinen on mukana Kuntarahoituksen hallituksessa. Kuntarahoitus rahoittaa kuntien ja niiden hallinnassa olevien yhtiöiden investointeja sekä sosiaalista asuntotuotantoa. Aikaa kokousten ja kokousmateriaalien parissa kuluu herkästi pari päivää viikossa.

Koskinen lähti viime syksynä myös hämeenlinnalaisen Suomen Puukerrostalot -yhtiön hallitukseen. Yhtiö toimii yhteistyössä ruotsalaisen Lindbäcksin kanssa ja rakentaa puukerrostaloja valmiista, tehtaalla tehdyistä asuntoelementeistä. Suomen Puukerrostalojen ensimmäinen rakennuskohde kasattiin Ruotsissa tehdyistä elementeistä, mutta yhtiön tavoitteena on rakentaa oma puutalotehdas Hämeenlinnaan.

Koskinen toivoisi muutenkin puurakentamisen suosion nousevan Suomessa. Kymmenessä vuodessa rakentamisen määräykset ovat muuttuneet.

”Asenneilmapiiri on muuttunut, mutta puurakennuksia on Suomessa yhä vähän. Kaikki puuhun liittyvä jalostusarvon lisäys olisi tervetullutta.”

Jari Koskinen

  • Pitää kotitilaansa Kanta-­Hämeessä, Hauholla. Toimii Kuntarahoituksen hallituksessa. Mukana myös Suomen Puu­kerrostalot Oy:n hallituksessa.
  • Irtisanoutui Kuntaliiton toimitusjohtajan tehtävistä viime syksynä.
  • Toimi kahteen otteeseen maa- ja metsätalousministerinä, Lipposen hallituksessa vuosina 2002–2003 ja Kataisen hallituksessa 2011–2014. Kansanedustajana 1996–2009.
  • Työskenteli Lontoossa Euroopan jälleenrakennuspankin EBRD:n johtokunnan jäsenenä 2009–2011.
  • Aiemmin uralla toiminut muun muassa pankinjohtajana ja Hämeenlinnan Pallokerhon toimitusjohtajana.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vaikeinakin aikoina metsäteollisuus on säilyttänyt siekailemattoman tyylinsä

Näin helposti edistät monimuotoisuutta talousmetsässä – eikä maksa paljon

18 hehtaarin leimikko kiinnostaa ostajia – kuviokokoa suurentamalla voi helposti parantaa metsätalouden kannattavuutta

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI