LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Karhu valitsee talvipesänsä viisaasti – metsätyöläinen osuu hyvin harvoin samalle tontille

Pesän vaihtamisia havaitaan ajoittain. Silloin lumelle on jäänyt uniltaan tiehensä tassutelleen karhun jäljet.
Hannu Huttu
Karhut nukkuvat talviunta noin puoli vuotta. Toisinaan karhut heräävät kesken unen, jos pesään valuu esimerkiksi suojakelillä vettä.

Näinä viikkoina karhut vetäytyvät talvipesilleen unille. Pesäpaikkojen haku ja valmistelu eivät kuitenkaan näy loppusyksyllä lisääntyneinä karhuhavaintoina metsätyömailla.

”Karhuhavaintoja tehdään eniten syksyisin mutta lähinnä marja-aikaan, jolloin ne tankkaavat ravintoa talvea varten. Silloin myös ihmisiä on metsissä eniten: marjastajia, sienestäjiä ja metsästäjiä”, arvioi nurmeslainen metsätalousinsinööri Markku Naasko. Hän jäi tänä syksynä eläkkeelle pitkäaikaisesta työstään Metsähallituksen tiimiesimiehenä Nurmeksen alueella.

Vaikka karhuja on Pohjois-Karjalassa paljon, hakkuukone tai metsäsuunnittelija osuu hyvin harvoin samalle tontille karhun kanssa. Tai jos osuu, karhu osaa pysyä näkymättömissä.

”Karhu kyllä älyää kiertää ihmisen”, epäilee nurmeslaisen metsäkoneyritys Motoajo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Puoskari.

”Silloin tällöin kuljettajilta kuulee havainnoista. Viime keväänä eräs kuljettaja näki karhun pennut puussa, mutta aika harvoin tällaista tapahtuu.”

Karhun talvipesä ei aina ole kummoinen rakennelma. Metsän jätti saattaa mätkähtää levolle tiheäoksaisen kuusen alle tai kaivaa kuopan muurahaispesän kupeeseen.

Jos samalle paikalle osuu hakkuukone, karhun luulisi häiriintyvän ja häipyvän pikimmiten rauhallisemman paikan etsintään.

Naaskon tai Puoskarin korviin ei tällaisia tapauksia ole kantautunut. Naasko arvelee, että karhut osaavat hakea hiljaisia pesäpaikkoja.

”Täällä on laajoja suojelualueita ja valtion maita, joissa on rajoitettu hakkuita. Ehkä ne vetäytyvät sellaisille alueille talveksi.”

Etukäteistietoa pesistä ei juurikaan ole.

”Jos kohteella on havaittu leimikkoa tehtäessä jotain erityistä, niin silloin tieto tulee konemiehelle metsäyhtiöltä. Totta kai tällaiset huomioidaan”, Puoskari kertoo.

Silloin kun pesä on kelvollinen, karhu viihtyy koko talven samassa punkassa.

”Mutta jos pesä on vähän huono ja siellä tulee suojakelillä vettä niskaan tai makuupaikkaan, karhu käy välillä ylhäällä ja jopa vaihtaa pesää”, Naasko sanoo.

Pesän vaihtamisia havaitaan ajoittain: lumelle on jäänyt uniltaan tiehensä tassutelleen karhun jäljet.

Naasko korostaa, että karhun kohtaaminen maastossa on erittäin harvinaista. Pitkän metsäuransa aikana hän on nähnyt karhuja vain auton ikkunasta.

”Sen sijaan ihan tuoreita jälkiä olen nähnyt ja osunut osittain syödyn metsäpeura- ja hirvihaaskan kohdalle.”

Metsähallituksessa maastossa yksin liikkuvia suunnittelijoita ohjeistetaan välttämään kohtaamisia karhujen kanssa.

”Ei nyt tiukuja kanneta kaulassa, mutta vitsalla voi paukautella saappaan varteen tai muuten pitää vähän ääntä kulkiessaan.”

Naasko ei metsästä karhuja itse mutta kannattaa karhukannan säätelyä metsästyksellä.

”Niitä pitää metsästää ja kantaa rajoittaa, jotta yhteiselo ihmisen kanssa sujuu. Nyt kanta näyttää olevan tasapainossa, kun ristiriitoja ei tule.”

Oletko sinä törmännyt karhuun tai johonkin muuhun suurpetoon metsässä? Vastaa verkkokyselyymme täällä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Karhusaalis pieneni edellisvuodesta – koko maassa kaadettiin 305 kontiota

Japanissa on tahtoa mutta ei taitoa metsäalan kehittämiseen – itävaltalainen yhteistyökumppani kehotti japanilaisia hakemaan apua Pohjois-Karjalasta

Tukes selvitti suurpetojen haaskakuvauksen riskejä: Kohdistuvat etupäässä alueen asukkaisiin, mökkiläisiin tai retkeilijöihin ja muihin luonnossa liikkuviin

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI