Metsä

Arviot menivät uusiksi: Metsätalouden vesistöpäästöt ovat noin kaksinkertaiset aiemmin laskettuun verrattuna

Metsäojitus lisää kuormitusta aiemmin oletettua pitempään.
Jaana Kankaanpää
Metsätalouden vesistökuormitus on uusien tulosten mukaan noin kaksinkertainen aiemmin oletettuun nähden. Kuormitusta tulee etenkin ojitetuilta soilta.

Metsätalouden vesistöpäästöt ovat tuoreen selvityksen mukaan noin kaksinkertaiset aiemmin laskettuun verrattuna. Uusia lukuja nostaa metsäojituksen kuormituksen oletettua pitempi kesto.

MetsäVesi-hankkeen tutkimuksen mukaan sekä typen että fosforin päästöt metsätaloudesta ovat selvästi aiempaa suuremmat. Ne jäävät silti edelleen maatalouden päästöjä pienemmiksi.

Metsätalouden typpipäästöt vesistöihin nousevat 3 250 tonnista 7 300 tonniin. Myös fosforin päästöt lähes kaksinkertaistuvat 230 tonnista 440 tonniin vuodessa.

Vertailun vuoksi maatalouden typpipäästöt vesistöihin on arvioitu noin 30 000 tonniin eli nelinkertaisiksi metsätalouden päästöihin verrattuna.

Metsätalouden vesistöpäästöt nousivat tapetille muutama vuosi sitten, kun tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta huomasi, että vanhojen ojitusalueiden päästöt eivät vähentyneet oletusten mukaisesti.

"Ojituksen pysyväluonteisen muutoksen huomioon ottaminen moninkertaistaa metsätalouden fosfori- ja typpikuormituksen", Nieminen summasi tuolloin.

Metsätalouden vesistöpäästöjä on tähän asti arvioitu toimenpiteiden aiheuttaman kuormituslisän eli ominaiskuormituksen perusteella. Siihen on huomioitu metsien uudistamiset, kunnostusojitukset ja lannoitukset.

Suurimman typpikuorman on aiheuttanut metsänuudistaminen ja kunnostusojitukset suurimmat kiintoaine- ja fosforikuormat.

Metsätalouden vesistökuormitusta alettiin selvittää tarkemmin tarkoitusta varten perustetun seurantaverkon avulla vuonna 2014.

Nyt julkaistujen tulosten mukaan metsätalouden osuus ravinnekuormasta saattaa olla aiempaa oletettua suurempi, mutta aivan Niemisen esittämiin lukuihin seuranta ei johtanut.

Laskennallisesti metsätalouden typpi- ja fosforipäästöt ovat jääneet 5–8 prosenttiin vesistöjen kokonaispäästöistä. Maatalouden osuus on ollut alueesta riippuen 50–74 prosenttia.

Uusien mittaustulosten perusteella tilanne on siis toinen.

"Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta kaksinkertaistuu 12 prosenttiin ja fosforin kohdalla se nousee 8 prosentista 14 prosenttiin", laskee professori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta.

"Aiemmin metsäojituksen oletettiin aiheuttavan ravinnekuormitusta 10 vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pitempään."

Typpikuormituksen kasvun takana saattaa olla ilman lämpötilan nousu, vesitalouden muuttuminen ja happaman laskeuman väheneminen, Finér luettelee.

Metsätalouden toimenpiteiden aiheuttaman huuhtouman päälle tulee luonnonhuuhtouma. Se on suurinta Etelä-Suomessa.

Vuosittaisen metsistä ja soilta tulevan kokonaishuuhtouman suuruusluokkaa uudet tulokset eivät muuta. Typpeä metsistä huuhtoutuu kaikkineen 44 600 tonnia ja fosforia 1 760 tonnia vuodessa.

Metsistä tulevan typen huuhtoumasta metsätalouden osuus on 16 prosenttia ja fosforin huuhtoumasta neljännes.

Täydelliseen yksimielisyyteen päästöjen suuruudesta ja syystä tutkijat eivät vieläkään päässeet. Nieminen olisi kaivannut vielä selvempää erittelyä, mistä vesistöpäästöjen kasvu johtuu.

"Ilmastonmuutoksen erilaisia vaikutuksia ojitetuille ja ojittamattomille soille olisi niitäkin pitänyt pohtia tarkemmin."

Myös johtopäätös, että metsätalouden vesistöpäästöt kasvavat pohjoiseen, on päinvastainen Niemisen saamiin tuloksiin nähden.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ministeri kävi opettamassa

Metsätaloutta leimataan syyttä

Sotkamo Silverin hopeakaivoksen typpipäästöt ylittämässä ympäristöluvan rajan

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI