Metsä

Finnpulp lupailee tehdasinvestoinnista päätöstä ensi juhannukseen mennessä – "Tähtäimessä meillä on, että omistusta tulisi lisää länsimaista"

Kiinalaisen pehmopaperien valmistajan Henganin lisäksi omistajaksi kaavaillaan yhtä tai useampaa sellua käyttävää yhtiötä.
Mauri Ratilainen
Finnpulpin toimistolla Espoon Otaniemessä odotellaan korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöluparatkaisua. Toimitusjohtaja Martti Fredrikson uskoo, että KHO:n ratkaisun jälkeen neuvottelut lisäosakkaiden kanssa saadaan päätökseen aikataulussa.

Kuopioon Sorsasaloon maailman suurinta, kapasiteetiltaan 1,2 miljoonan tonnin havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp odottaa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä hankkeen ympäristöluvasta.

"Lainvoimainen ympäristölupa on ehdoton edellytys investointipäätökselle", Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson sanoo.

KHO on viestinyt, että ratkaisu voitaisiin antaa tämän vuoden puolella.

Lupaprosessi valituksineen on kestänyt odotettua paljon kauemmin.

Aluehallintoviraston vuoden 2017 keväällä myöntämästä ympäristöluvasta valitettiin ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen KHO:een.

Ympäristöluvan ehtojen Fredrikson kehuu olevan todennäköisesti tiukimmat, mitä Euroopassa sellutehtailta on koskaan vaadittu.

"Päästöt vesistöön tuotettua sellutonnia kohti jäävät noin 40 prosenttia pienemmiksi tyypillisiin suomalaisiin nykyaikaisiin tehtaisiin verrattuna."

KHO:n tuleva ratkaisu on Fredriksonin mukaan laaja kokonaisuus, johon perehtyminen vie aikaa.

Mahdollinen investointipäätös tehtaasta voitaisiin hänen mukaansa tehdä ensi juhannukseen mennessä.

"Se aikataulu on kyllä kova haaste."

Kiinalainen pehmopaperien valmistaja Hengan Group sijoitti Finnpulpiin viime vuoden toukokuussa 11,7 miljoonaa euroa, jolla se hankki 36,5 prosenttia osakekannasta. Kiinalaisyhtiöllä on mahdollisuus kasvattaa omistustaan 49 prosenttiin.

Fredrikson sanoo Henganin olevan vahva ankkuriomistaja Finnpulpille.

Hän uskoo, että KHO:n ympäristölupapäätöksen jälkeen neuvottelut lisäosakkaiden kanssa saadaan päätökseen aikataulussa.

Keiden kanssa neuvotteluja osakkuudesta on käyty, hän ei paljasta.

"Tähtäimessä meillä on, että omistusta tulisi lisää länsimaista, mutta se ei mitenkään sulje pois, että sitä tulisi myös Kiinasta. Hyvä lähtökohta on, että investori käyttää sellua."

Kuopion Sorsasalossa Finnpulpille varatun tontin vieressä toimii Mondi Powerfluten aallotuskartonkitehdas, jonka omistaa monikansallinen metsäteollisuusjätti Mondi.

Mondia on arvailtu Finnpulpin yhdeksi osakkaaksi, jos suunnitelmat etenevät myönteisesti.

"Meillä on hyvä naapurisuhde Sorsasalossa ja olemme keskustelleet muun muassa puunhankinnan synergiasta, vedenpuhdistamosta sekä infra-asioista hyvässä hengessä."

Onko Mondin kanssa keskusteltu omistuksesta, sitä Fredrikson ei halua kommentoida tässä vaiheessa.

Suomessa vilkkaasti käytävää keskustelua metsien hiilinieluista ja hakkuumahdollisuuksista on seurattu niin Finnpulpin toimivassa johdossa kuin omistajien piirissä.

"Kuunnellaan ja ollaan tietoisia, mutta luotetaan siihen, ettei hiilineutraalia biotalouden hanketta ryhdytä rajoittamaan, kun ongelmat globaalisti johtuvat fossiilista polttoaineista."

Kaikki puunhankintaan liittyvät asiat kuuluvat Fredriksonin mukaan hankkeen valmistelun tärkeimpiin kokonaisuuksiin.

Finnpulp hakee parhaillaan metsäjohtajaa, joka ryhtyy rakentamaan noin 40 henkilön puunhankintaorganisaatiota.

"Puunhankinnan johto pitää olla meillä omissa käsissä, vaikka meille tulee varmasti erilaisia yhteistyökuvioita."

Puumarkkinoille Finnpulp toisi uutena toimijana lisää kilpailua.

"Suomessa on lähes miljoonan hehtaarin ensiharvennusrästit, joista puolet sijaitsee Itä-Suomessa. Niissä meillä on suuri potentiaali."

Puuta tehdas käyttäisi vuodessa 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Siitä viisi miljoonaa kuutiometriä on arvioitu olevan kotimaista kuitupuuta ja loput sahahaketta sekä tuontipuuta.

Valtion Finnpulp toivoo osallistuvan hankkeeseen lähinnä infra- ja väyläinvestoinnein.

"Lähes kaikki investoinnit palvelisivat koko yhteiskuntaa, ei vain meitä."

Kyseiset investoinnit koskisivat päätie- ja alemman tieverkon sekä rautateiden ja rata-alueiden parannusta ja kunnostusta Itä-Suomessa.

Yksi iso kohde olisi Savon rata Kuopion ja Kouvolan välillä.

"Kaikkiaan listalla olisi hintaa noin 300 miljoonaa euroa, joka jakautuisi ehkä neljälle vuodelle", Fredrikson laskee.

Finnpulpista 11,5 prosenttia omistava MTK omistaa Viestilehdet Oy:n, joka on Maaseudun Tulevaisuuden kustantaja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kuinka käy selluteollisuuden kiinalaishankkeiden – onko kiinalaisista uuden tuotannon rakentajiksi?

Finnpulp vahvisti johtoryhmäänsä – "Rahoituksesta merkittävä osa kasassa"

Kuka avaa puupelin pohjoisessa?

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI