Metsä

Jäsenmaa saa valita hiilinielun laskentatavan – Kansallinen metsäpolitiikka ei kuitenkaan saa näkyä laskennoissa

Metsien hiilinielu­laskennat ovat jäsenmaissa kohta valmiita. Laskennat näyttävät, tuleeko maan­käytöstä laskennallinen päästö vai nielu.
Jaana Kankaanpää
Komissio sallii jäsenmaiden päättää laskentatavoistaan. Se kuitenkin hyväksyy lopulta EU-maiden raportit.

EU-jäsenmaiden metsien hiilinielun vertailutason laskentatavat vaihtelevat jäsenmaittain. Tapoja hiilinielujen todentamiseen on lukuisia.

Lulucf-asetus ei vaadi maita käyttämään samanlaisia laskentamalleja, vaan komissio on halunnut jättää valtioille joustovaraa päättää omista menetelmistään arvioida päästöjen ja nielujen kehitystä.

Euroopan komissio vaatii ottamaan huomioon tiettyjä reunaehtoja, kuten monimuotoisuuden säilymisen, kestävän metsänhoidon jatkumisen ja hiilinielujen pitkän aikavälin vahvistamisen.

Vaikka jäsenmaat saavat itse vaikuttaa laskentamalliinsa, kansallinen metsäpolitiikka ei saa ohjata laskentoja. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen tavoitteet metsien kasvavalle käytölle on pidetty metsien hiilinielun vertailutasolaskennoissa erillään.

”Laskennat eivät kuvaa poliittista tavoitetta. Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella jäsenmaat saivat ottaa mukaan kansallisia tavoitteitaan, mutta tätä kritisoitiin, koska sen pelättiin johtaneen kunnianhimottomiin vertailutasoihin”, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm kertoo.

Myös jäsenmaiden käyttämät työkalut vertailutasolaskentoihin eroavat toisistaan.

”Vertailutasoasetusta voi tulkita usealla eri tavalla ja esimerkiksi pelkästään kasvumalleja on useita erilaisia”, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Suomessa on keskivertoa EU-maata enemmän tietoa metsistä. Siksi Suomessa laskentoihin käytettävä lähtötason tieto on jäsenmaiden tarkimmasta päästä ja laskentamenetelmät useita valtioita kehittyneempiä.

Tietyille jäsenmaille, joilla metsien käyttöön liittyvää dataa ei ole Suomen tapaan olemassa, komissio on antanut tietotukea.

”Koska laskentoja tehdään ensimmäisen kerran, osalle jäsenmaista on ollut vaikea tuottaa komission vaatimia tarkennuksia”, Granholm kertoo.

Suomessa nielujen ja päästöjen tasapainoa sekä metsien käyttömahdollisuusarvioita lasketaan Mela-mallilla. Osassa jäsenmaista on turvauduttu yksinkertaisempiin laskentamenetelmiin.

”Mela-mallilla pystymme arvioimaan tulevia hakkuumääriä erilaisten rajoitteiden vallitessa”, Lehtonen selventää Suomen tapaa.

Jäsenvaltiot ovat paraikaa laatimassa vastauksia ja korjauksia komission kysymyksiin metsien hiilinielusta.

”Komissio kaipaa Suomelta lisätietoja erityisesti metsien vertailutasolaskennan yksityiskohdista ja menetelmien yhteneväisyydestä kasvihuonekaasuinventaarion kanssa”, Lehtonen sanoo.

Metsien vertailutason laskentamenetelmien lisäksi myös lulucf-asetuksen tulkinta vaihtelee. Suomi on käynyt keskusteluja komission kanssa siitä, mitä päästöjä metsänielulla voitaisiin korvata.

Suomelle on sallittu metsäisenä maana kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjousto, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää esimerkiksi maatalouden päästövähennyksiin.

Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että metsät olisivat EU:n laskentasääntöjen mukaan nieluja eikä päästöjä.

Jokaiselle jäsenmaalle on lisäksi määritelty metsien vertailutasoon joustovara siltä varalta, että todelliset metsänielut jäävät vertailutasoa pienemmiksi.

Laskennat eivät ole olleet Suomessa helppoja, Granholm kertoo.

Kaikki komission toivomat muutostoiveet on kuitenkin tarkoitus saada kokoon jouluun mennessä.

Metsien hiilinielun vertailutaso

  • EU-maat laskevat paraikaa metsien hiilinielujen vertailu­tasoja osana EU:n metsiä ja maankäyttöä koskevaa lulucf-asetusta.
  • Vertailutasot ovat lukuja, joihin metsien toteutuneita hiilinieluarvoja verrataan, kun EU tarkastelee päästö­tavoitteita tulevaisuudessa.
  • Vertailutasolla kuvataan nielun kokoa vuosien 2000–2009 metsien käytön perusteella. Nielut kertovat sen, kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia metsät sitovat ilmakehästä.
  • Lopulliset vertailutasot komission on määrä vahvistaa ensi vuonna. Suomi ja useat muut jäsenmaat ovat joutuneet muokkaamaan vertailutasoraporttejaan komission kommenttien perusteella.
  • Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien hiilinielut putoavat lähivuosina merkittävästi edellisistä arvioista. Jos Suomen metsien nielut ovat tulevaisuudessa vertailu­tasoa pienempiä, metsistä muodostuu laskennallinen päästö. Silloin metsänieluilla ei voitaisi kompensoida maankäytön tai taakan­jakosektorin päästöjä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsät eivät ole vastuussa Suomen päästövähennyksistä

MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

Päästövähennyksiin pyrkivä metsäteollisuus: Metsien hiilivarasto kasvaa, koska metsät kasvavat hakkuita enemmän

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI