Metsä

Jopa puolelta vesilaitoksista puuttuu pakollinen varautumissuunnitelma – sääilmiöt voivat lisätä vesiperäisiä tauteja ja käydä kalliiksi

Valtaosa Suomen vesilaitoksista on pieniä. Niillä ei ole kykyä tehdä suuria korjausinvestointeja.
Kimmo Haimi
120 kilometriä pitkä Päijännetunneli tuo vettä pääkaupunkiseudulle noin miljoonan asukkaan ja teollisuuden käyttöön.

Suomen vesihuoltolaitokset ovat varautuneet huonosti ilmastonmuutoksen lisäämiin riskeihin. Suomen ilmastopaneelin teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että jopa puolelta vesilaitoksista puuttuu lakisääteinen varautumissuunnitelma.

Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta ihmettelee suunnitelmien puuttumista ja vesilaitosten olematonta valvontaa.

Selvityksen mukaan ilmaston ja siten myös vesistöjen lämpeneminen voi heikentää veden laatua ja jakelua. Mikrobit lisääntyvät herkemmin ja roudan väheneminen altistaa pohjavedet saastumiselle myös talvisin.

Tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi, että erityisesti legionella-bakteerin aiheuttamat sairastumiset lisääntyvät Suomessa.

Sairaspoissaolot huomioiden yksittäinen vesiperäinen epidemia voi aiheuttaa yhteiskunnalle jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannukset. Siihen nähden vesilaitosten korjausvelan purkaminen tulisi huomattavasti halvemmaksi. Ongelma on, että valtaosa vesilaitoksista on pieniä, eikä niillä ole resursseja suuriin investointeihin.

Vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko Suomen Vesilaitosyhdistyksestä vakuuttaa, että investointeja tehdään kuitenkin jatkuvasti. Esimerkiksi ohijuoksutusten kanssa kamppailleita sekaviemäröityjä laitoksia on kunnostettu niin, että jätevesillä ja hulevesillä on erilliset viemärit.

Sääilmiöt ovat jo aiheuttaneet ongelmia vesilaitoksilla. Pintavesilaitoksista tulvista on kärsinyt 60 prosenttia ja rankkasateista runsaat 40 prosenttia. Pohjavesilaitoksista runsas kymmenes on joutunut ongelmiin tulvien ja runsaiden sateiden kanssa. Suomessa on noin 1 800 vesihuoltolaitosta, joista noin 350 vastasi kyselyyn.

Asiantuntijat kirittävät vesihuoltolaitoksia varautumaan ilmastonmuutoksen riskeihin. Varautumista pitäisi myös seurata.

Ilmastonmuutos ja vesihuolto – varautuminen ja terveysvaikutukset -selvityksen tekoon osallistui asiantuntijoita THL:stä sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Sääilmiöiden riskit vesihuollolle

  • Sateisuuden lisääntyminen kasvattaa ravinne- ja mikrobihuuhtoutumia.
  • Rankkasateet kuormittavat jätevesilaitoksia.
  • Tulvat edistävät epäpuhtauksien imeytymistä pohjaveteen.
  • Leudot talvet edesauttavat pohjavesien likaantumista myös talvella.
  • Kuivuus voi lisätä epäpuhtauksia vedessä ja niukentaa vesivaroja.
  • Ilmaston lämmetessä mikrobisto kasvaa runsaammin vesijärjestelmissä.
  • Pintavesien lämpeneminen kiihdyttää levien kasvua.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Tuottajien sääriskit kasvaneet tuntuvasti

Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Vesiosuuskunnan pyörittämiseen talkoilla liittyy riskejä – osuuskunnan ensimmäiset 20 vuotta voivat olla hyvinkin leppoisat

Valtimo ja Nurmes perustavat yhteisen vesihuoltoyhtiön – vesiosuuskunnat erittäin kiinnostuneita liittymään yhtiöön