Aarre: Vantaalaislähtöinen Petri Piisilä viettää yli 200 päivää vuodesta Lapin erämaassa – ”Siellä on tilaa hengittää” - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Aarre: Vantaalaislähtöinen Petri Piisilä viettää yli 200 päivää vuodesta Lapin erämaassa – ”Siellä on tilaa hengittää”

Puistomestari Petri Piisilän työtehtäviin kuuluu Metsähallituksen vastuulajien seuranta. Tärkein seurantalaji on maakotka.
Arto Komulainen
”Luonnossa pärjää huonollakin säällä ja kovalla pakkasella, kun on oikeat varusteet”, sanoo Metsähallituksen puistomestari Petri Piisilä.

Työvuoden mittaan Petri Piisilälle kertyy yli kaksisataa maastopäivää. Sallalainen Piisilä työskentelee Metsähallituksen Luontopalvelujen eläinryhmän puistomestarina ja liikkuu erämaassa useimmiten yksin. Uravalinta oli Vantaalta lähtöisin olevalle Pisilälle tarkkaan harkittu.

”Tuntui, ettei etelässä ollut mahdollisuuksia sellaisiin töihin, joissa olisi saanut olla riittävästi luonnossa. Niinpä hakeuduin Inariin Saamelaisalueen koulutuskeskukseen luontaiselinkeinojen harjoittajan linjalle. Valintaani vaikutti myös se, että isän suvulla oli poroja.”

Petri Piisilän työtehtäviin kuuluu Metsähallituksen vastuulajien seuranta. Paliskunnille maksettavien reviiriperusteisten korvausten takia tärkein seurantalaji on maakotka.

”Kierrämme tiedossa olevat kotkanpesät poronhoitoalueella vuosittain ja tarkastamme pesintöjen onnistumisen. Tarkastuskierroksilla käytetään helikopteria, mikä nopeuttaa työtä ja on myös kustannustehokasta. Lisäksi kotkaseurantaan kuuluu uusien pesien etsintää niiltä reviireiltä, joissa ei havaita asumisen merkkejä.”

Parasta Piisilän mielestä työssä ovat pohjoinen luonto ja sen ainutlaatuiset eläimet. ”Koen myös tekeväni oman osani lajien suojelutyöhön.”

”Erämaassa on tilaa hengittää ja olla, eikä vielä ole tullut aamua, jolloin kairaan lähtö tuntuisi vaikealta.”

Mieluisan työnsä varjopuoleksi hän katsoo yksin liikkeellä olemiseen liittyvät riskit.

”Turhia riskejä tietenkin vältellään, mutta aina joskus joutuu tilanteeseen, jossa joutuu vaikka ylittämään vesistöjä kelkalla ja mönkijällä. Onneksi nykykelkat kulkevat lyhyen matkaa veden päälläkin, jos hallitsee ajoneuvonsa.”

Myös sää vaikuttaa olennaisesti maastotyöskentelyn luonteeseen. Piisilän työssä varusteiden on syytä olla kunnossa, ja niiden huoltoon pitää paneutua jokaisen reissun päätteeksi. Kelkkahaalareissa on aina mukana hätälähetin, jolla on mahdollista saada apua.

”Viime keväänä sitä tuli testattua, kun moottorikelkan kytkin jumiutui keskellä Kaldoaivin erämaata Utsjoella.” Miten siinä kävi? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Lue lisää

Aarre: Herkullinen mustikka on oikea terveyspommi – myös sen lehdet kannattaa hyödyntää

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat

Julma näytelmä käynnissä: Merikotkilla pitopöydässä merimetsosaaren poikaset – katso suoraa lähetystä linkistä

Annulii Koponen hoitaa apua tarvitsevia siilejä: "Ei voi puhua siitä, että luonto hoitaa jos kettua tai sutta, joka päättäisi kärsimykset, ei ole lähimaillakaan"