Metsä

Komissio aikoo puuttua torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöön – Myös metsille väläytellään ennallistamistavoitteita EU:n uudessa "vihreässä sopimuksessa"

Uusi ilmasto- ja ympäristösopimus on komission suurimpia projekteja. Metsiä tarkastellaan siinä ympäristönäkökulmista.
Heikki Willamo
Suomen metsäala on painottanut, että EU:n metsästrategia täytyy saada vihreään sopimukseen mukaan. Niin metsien talouskäyttö voidaan turvata myös jatkossa.

Joulukuun alussa aloittanut komissio valmistelee uutta Euroopan vihreää ilmasto- ja ympäristösopimusta, Green Dealia. Komissio esittelee sen suuntaviivoja keskiviikkona Euroopan parlamentille, mutta konkreettiset lainsäädäntöesitykset julkaistaan vasta ensi vuonna.

Sisällöltään kattava sopimus näkyy kaikilla sektoreilla ja ottaa kantaa myös maatalouteen ja metsiin.

Osana kokonaisuutta komissio antaa esityksen uudesta maatalousstrategista ”pellolta pöytään”. Se pitää sisällään mainintoja uusista jalostustekniikoista, toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttömäärien leikkaamiseksi.

Komission yhteenvedossa korostetaan pyrkimystä saada EU:n ruokaketjun päästöt nollaan. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä halutaan vähentää 50 prosentilla 2030 mennessä, lannoitteiden määrää laskea ja luomutuotannon pinta-aloja kasvattaa.

Metsien käyttöön vaikuttavat aloitteet on niputettu mukaan monimuotoisuusstrategiaan. Biodiversiteettistrategian päämääränä on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja lajikato Euroopassa.

MT:n lähteiden mukaan komissio suunnittelee metsien suojelulle prosenttitavoitteita. Samalla se valmistelee ehdotusta, jossa määriteltäisiin tavoitemäärät ennallistettaville metsille. Sitä varten jäsenmaiden pitäisi tehdä omat ennallistamissuunnitelmansa.

MTK suhtautuu ennallistamis- ja suojeluehdotuksiin varauksella. Sen mielestä EU:n ei pitäisi sorvata velvoitteita jäsenmaiden metsien käytölle, eikä metsiä saisi nähdä pelkästään metsäkadon ja metsittämisen näkökulmista.

MTK on vaatinut, että EU esittelee monimuotoisuusstrategian rinnalla myös metsien talouskäyttöä painottavan metsästrategian.

”Metsästrategian mainitseminen osana vihreää sopimusta on tärkeää. Asioita ei voi katsoa pelkästään ympäristön kannalta, vaan myös taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet tulee ottaa huomioon”, Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki kommentoi komission alustavia suuntaviivoja.

Maataloustiedonannossa on MTK:n mielestä pidettävä huoli siitä, etteivät vaikutukset kohtele Suomea epäreilusti. Jos lannoitteiden ja torjunta-aineiden määrää tulisi pudottaa reilusti, kuten komissio vihjaa, vaatimusta pitäisi tarkastella EU:n eikä yksittäisten jäsenmaiden tasolla.

”Turhaa lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ei meillä ole, ja lisäksi koko maamme on nitraattiasetuksen piirissä. Idea taustalla on hyvä, mutta jäsenmaiden erilaiset olosuhteet pitää ottaa huomioon. Esimerkkimaita, kuten Suomea, ei saa rangaista.”

”Positiivista ovat kuitenkin maininnat uusista jalostustekniikoista”, Leiponen-Syyrakki toteaa.

Kaikkien uusien aloitteiden tulee jatkossa olla linjassa Green Dealin kanssa. Koska EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) valmistelu on vielä kesken, vihreä sopimus saattaa kiristää myös sen ympäristö- ja ilmastotavoitteita.

Uusien kunnianhimoisten toimenpiteiden pitää olla jäsenmaille vapaaehtoisia eikä sitovia, Leiponen-Syyrakki sanoo.

”Valmistelussa täytyy pitää huolta siitä, ettei ruuantuotantoa laiteta päästövähennysten maksajaksi. Jos hiilensidontavaatimukset osuvat maatalouteen, siitä pitää olla valmis maksamaan ja antamaan viljelijöille tarpeeksi työkaluja sopeutumiseen”, Leiponen-Syyrakki viittaa unionin laskevaan maatalousrahoitukseen.

Vihreää sopimusta tehdään komission hollantilaisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin johdolla. Leiponen-Syyrakin mielestä sidosryhmiä on kuultu matkan varrella liian vähän.

”Lainsäädäntöä on koottu kaikessa hiljaisuudessa pienellä porukalla. Toivon, että komissio ottaa jatkotyöskentelyssä sidosryhmät mukaan huomattavasti paremmin.”

Green Deal

  • Euroopasta halutaan uudella ilmasto- ja ympäristösopimuksella maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa.
  • Green Dealiin kuuluvalla ilmastolailla Euroopan unioni tavoittelee ilmastoneutraaliutta 2050 mennessä.
  • Päästöjä tulee leikata jo tätä ennen: niiden pitää komission mukaan tippua 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta 2030 mennessä.
  • Siirtymää kohti vähähiilistä Eurooppaa kiritetään reilun siirtymän rahastolla. Se on tarkoitettu erityisesti energian­tuotannossaan hiiltä käyttäville jäsenmaille.
  • Kestävällä Euroopan Investointirahastolla suunnataan varoja tutkimukseen, innovaatioihin ja vihreisiin teknologioihin.
  • Päästökauppaa suunnitellaan laajennettavan liikenteeseen. Myös lentoliikenteen ilmaisia kiintiöitä halutaan vähentää.
  • Unionin rajoille ehdotetaan hiilitulleja. Niillä komissio toivoo tasaavan eurooppalaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä.

Lue lisää
MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI