Kunnostusojitukset nousevat tapetille, kun kemeralaki muuttuu – MTK:n Tiirola: "Ojitus on vesilain mukainen oikeus" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Kunnostusojitukset nousevat tapetille, kun kemeralaki muuttuu – MTK:n Tiirola: "Ojitus on vesilain mukainen oikeus"

Leijonanosa metsätalouden kemeratuista käytetään nuorten metsien hoitoon – ojitus- ja tiehankkeet ovat vähentyneet viime vuosina.
Markku Vuorikari
Ojituksia ja vesiensuojelua koskeva keskustelu jatkuu, kun tulevista metsätalouden tuista tehdään päätöksiä.

Kunnostusojituksista tullaan käymään tämän vuoden aikana vilkasta keskustelua, sillä metsätalouden tukijärjestelmää kemeraa remontoidaan parhaillaan uuteen uskoon. Metsätalouden tukia koskevan uuden järjestelmän on arvioitu tulevan voimaan ensi vuoden jälkeen.

John Nurmisen säätiön johtaja Marjukka Porvari totesi MT:n haastattelussa, että "on hullua laittaa yhä enemmän rahaa tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan yhteisin varoin". Tällaisena haitallisena tukena hän mainitsi erityisesti suometsien kunnostusojituksen tuen.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei ole yllättynyt Porvarin kritiikistä.

"Paineet suometsien hoitoon liittyvässä vesiensuojelussa ja hiilikysymyksessä ovat kovat", hän toteaa.

"Ojitus on maanomistajalle vesilain mukainen oikeus maanparannukseen. Mielestäni valtion on fiksua käyttää muutama miljoona euroa rahaa siihen, että ojitusten vesiensuojelussa toimitaan parhailla mahdollisilla tavoilla."

Tiirola korostaa, että maanomistajia edustavalle MTK:lle on äärimmäisen tärkeää saada aikaan hyviä vesiensuojeluratkaisuja.

Hänen mielestään Porvarin vaatimus kunnostusojituksen tukien poistamisesta olisi vesiensuojelun näkökulmasta huono päätös. Kannustinjärjestelmällä kun pystytään ohjaamaan käytännön toimintaa vesiensuojelutoimenpiteisiin, kuten pintavalutuskenttien, laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden tekoon.

Hän muistuttaa, että suometsillä ja niiden parhaalla mahdollisella hoidolla on metsänomistajille ja Suomelle myös iso taloudellinen merkitys.

"Niissä on pystyttävä harjoittamaan elinkeinotoimintaa."

Valtion kemeratukia on viime vuosina ollut käytettävissä noin 56 miljoonaa euroa. Määrästä selvästi suurin osa, noin 36–38 miljoonaa euroa, on käytetty nuorten metsien hoitoon. Suometsien hoitoon on käytetty noin viisi miljoonaa euroa vuosittain, ja suurin piirtein saman verran tukia on myönnetty metsätiehankkeisiin ja luonnonhoitoon. Ojitus- ja tiehankkeiden määrä on vähentynyt selvästi viime vuosina.

Lue myös:

Vesiensuojelun asiantuntija arvostelee kunnostusojitusten ja turvetuotannon tukia – rahaa syydetään tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan verovaroin

Katso uusin video
Lue lisää

Kemeratuen käyttö on kasvanut viimevuotisesta

Katso video: Mikko Tiirolan savusauna paloi maan tasalle: "Nyt on osa joulusta poissa"

Lantafosforin siirtoa kokeillaan jo nyt

Uusi työkalu monipuolistaa suometsien hoitoa entistä tuottavammaksi