Metsä

Metsänomistajat vastustavat tiukasti metsälain avaamista

MTK:n mukaan metsälaki on toiminut hyvin ja on kohtuutonta lisätä metsänomistajien korvauksetonta suojeluvastuuta.
Seppo Samuli
Metsälain kymppipykälä suojelee muun muassa lähteiden ja purojen välittömät lähiympäristöt.

Metsälain tarkastelu on nostattanut kiivasta keskustelua. Metsänomistajien mielestä laki on toiminut hyvin. Luonnonsuojelijat taas vaativat sen avaamista ja muuttamista.

Keskustelun keskiöön on noussut niin sanottu kymppipykälä, jonka piirissä olevat alueet ovat erityisen tärkeiden elinympäristöjen rekisterissä. Niiden määrä on metsäkeskuksen mukaan vähentynyt vajaan 34 000 hehtaaria.

Luonnonsuojelijat ovat WWF:n johdolla olleet järkyttyneitä tästä tiedoista. He ovat vaatineet siksi metsälain avaamista ja muuttamista.

"Tieto on tyrmäävä. Kyseessä on ennennäkemätön heikennys metsäluonnon lakisääteiseen turvaamiseen”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Metsänomistajat ovat vastaavasti olleet uuteen metsälakiin ja sen tuomaan valinnanvaran lisääntymiseen tyytyväisiä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan metsälain arviointituloksiin ei sisältynyt yllätyksiä.

"Metsänomistajien mielestä metsälakia ei pidä avata. Hallitukselta tarvitaan nyt malttia, vaikka WWF lähtikin populistisesti pelottelemaan monimuotoisuuden ennen näkemättömällä heikentämisellä", toteaa Tiirola.

Tiirola muistuttaa, että metsän kvartaali on 20 vuotta. Siksi muutokset näkyvät hitaasti. Metsälain tuomia muutoksiakin kannattaisi siksi tarkastella uudestaan esimerkiksi viiden vuoden päästä.

Metsälaissa on metsänomistajien kannalta kysymys myös omaisuudensuojan ja ympäristöoikeuden välisestä suhteesta. Tässä yhteydessä Tiirola muistuttaa perustuslain omaisuuden suojasta ja siitä, että lakia säädettäessä eduskunta tiukensi hallituksen esitystä siltä osin.

"Metsälakiin ei sisälly korvausperusteita ja on täysin kohtuutonta, että yksittäinen metsänomistaja joutuisi ilman korvausta kantamaan nykyistä suuremman vastuun."

Keskusta oli metsälakia säädettäessä oppositiossa ja vaati pienialaisuuden rajaamista 500 euroon, kun hallituksen esitys oli 4000 euroa.

Nykyiseen lakiin rajaksi asettui eduskunnassa 3000 euroa. Tiirolan mukaan sekin on paljon eli lähes keskimääräisen metsänomistajan vuotuinen metsän tuotto.

"Hallitukselle jää kyllä keinoja WWF:n esittämien uhkakuvien torjumiseksi Luonnonsuojelulaissa on korvausperusteet ja sitä voidaan käyttää."

"Meillä on myös kattava sertifiointi, joiden kriteerit ovat metsälakia tiukemmat. Hallitus on nostanut myöskin Metson rahoitusta. Viisasta onkin kohdentaa Metson rahoitusta näihin metsälakikohteiden laajennuksiin", Tiirola ehdottaa.

Metsälain arvioinnin ja metsäkeskuksen selvityksen mukaan metsälakikohteiden muutoksille aineistossa on ollut kolme syytä. Yksi syy on se, että aineistossa olevan kohteen luokitus tai esimerkiksi sen pinta-ala on ollut alun perinkin väärä.

"Kohteen luokitus on voinut vaihtua myös kaavamuutoksen vuoksi tai kohde on siirtynyt esimerkiksi luonnonsuojelualueeksi tai muuttunut luonnontuhon seurauksena", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen metsäkeskuksesta.

Kolmas syy on, että metsälakikohteen tulee olla pienialainen tai vähämerkityksellinen.

Metsäkeskuksen mukaan muutoksista noin 70 prosenttia, eli 24 000 hehtaaria, on kohdistunut vähäpuustoisiin kohteisiin, kuten soihin, kallioihin, hietikoihin, kivikoihin ja louhikoihin.

Valtaosa noista metsälakikohteista on muuttunut aineistossa muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Lisäksi yli tuhat hehtaaria on siirtynyt luonnonsuojelulain piiriin.

Tiirolan tavoin myös Partanen uskoo, että iso osa vaille lain turvaa jääneistä alueista tulee suojelluiksi vapaaehtoisesti Metso-ohjelman kautta.

Sanne Katainen
Korkeat kalliot ja niiden välittömät alusmetsät ovat metsälain suojaamia tärkeitä elinympäristöjä.
Lue lisää
MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI