Metsä

Sarvamaa haluaa muuttaa EU-komission metsänäkemyksiä – "Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan"

Muutama vuosi sitten valmistunut hiilinielulainsäädäntö avataan uudelleen. Sarvamaa näkee tässä haasteita Suomelle.
Kari Salonen, petrisarvamaa.eu
Metsiä ei voi kohdella pelkästään hiilinieluina, Petri Sarvamaa ajattelee.

EU:n metsästrategia antaa hyvän pohjan tuleville metsiin liittyville lainsäädännöille, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo.

”Aion rakentaa metsistä pyramidin, jonka huipulla on talouskäyttö, sekä kulmissa sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus”, metsästrategiasta vastaava meppi Sarvamaa kertoo työstään Euroopan parlamentissa.

Euroopan komissio julkaisi ensimmäisen esityksensä uudesta ilmasto- ja ympäristösopimuksesta (Green Deal) jo joulukuussa, ja konkreettista lainsäädäntöä on luvassa seuraavien kuukausien sisällä.

Sarvamaan mielestä komission ajatusmaailma metsistä pitää kääntää kokonaan toisinpäin.

”Nyt esityksessä ympäristö ohjaa ja talous tulee vasta perässä. Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan. Tämä on täysin järjen vastaista.”

”Meidän pitää laatia kokonaisvaltainen strategia, joka pitää sisällään metsien eri hyödyt: kestävän metsänhoidon ja puusta saatavat tuotteet. Kun talousmetsä on hoidettu hyvin, se palvelee samalla myös ympäristöä.”

Puun jalostamisen mahdollisuuksia tunnetaan Sarvamaan mielestä Euroopassa harmillisen heikosti.

”Kaikki puusta saadut hyödyt täytyy saada metsästrategiaan mukaan, mukaan lukien puurakentaminen”, hän kertoo tavoitteistaan EU-parlamentissa.

Komissio aikoo julkaista osana Green Dealia metsä- ja monimuotoisuusstrategian. Huolena on ollut, että metsien talouskäyttö jää ympäristöarvojen varjoon.

Komissio liittääkin metsät ensimmäisessä kehysehdotuksessaan muun muassa suojeluun, ennallistamiseen ja metsittämiseen.

Jos metsien suojelulle asetettaisiin EU:n kautta sitovia tavoitteita, mentäisiin Sarvamaan mukaan kovaa vauhtia väärään suuntaan.

”Kiinteiden prosenttilukujen asettaminen suojelumäärille, jossa ei otettaisi huomioon maakohtaista tilannetta, voisi muuttua Suomelle ongelmalliseksi. Turha on maalailla kuitenkaan tässä vaiheessa piruja seinille, asiaan voidaan vaikuttaa monella tapaa.”

Green Deal pitää sisällään myös muita haasteita metsäisille jäsenmaille.

Osana Eurooppaa hiilineutraaliksi kirittävää ilmastolakia metsien hiilinielujen laskentasääntöihin viittaava lulucf-lainsäädäntö tullaan avaamaan uudelleen.

”Pahoin pelkään, että tästä tulee vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Avaamiselle on kova paine, eikä metsistä tiedetä EU-instituutioissa vieläkään tarpeeksi”, Sarvamaa toteaa.

Hiilinieluista väännettiin kättä Brysselissä muutama vuosi sitten. Silloin pelättiin, että jos Suomi nostaa tulevaisuudessa hakkuitaan, se joutuisi korvaamaan niistä syntyviä päästöjä ostamalla päästöoikeuksia muilta jäsenmailta.

Tämä perustui siihen, että Euroopan komission laskennoissa hiilinieluja olisi alun perin pitänyt verrata historiallisiin tietoihin, jolloin Suomen hakkuut olivat huomattavasti nykytasoa alhaisemmat.

Sarvamaan mielestä lulucf-asetus ei ole nykyisellään Suomelle oikeudenmukainen.

”Lainsäädäntö on jo nyt aiheuttanut suuren ongelman, kun Suomi on menossa nieluissa kohti laskennallista nollaa. Tämä siitä seuraa, kun kantaluvuiksi asetetaan mielivaltaisesti arvoja.”

”Ruotsi voi lisätä hakkuita ja Suomen pitää sen sijaan vähentää. Pitäisi olla jo opittu se, ettemme voi laatia kriteerejä, jotka johtavat tällaiseen nurinkuriseen tilanteeseen.”

EU:ssa tullaan Sarvamaan mukaan varmasti käymään poliittista keskustelua siitä, mitä kestävä metsänhoito ylipäätään tarkoittaa.

”Vaikeusastetta lisää Frans Timmermans ja se, kuinka saada hänet ajattelemaan metsien hyötyjä kokonaisvaltaisesti.”

Timmermans on Green Dealista vastaava EU-komission varapuheenjohtaja.

Lue lisää
MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI