Metsä

Aarre: HJT-Holz on erikoistunut puun lämpökäsittelyyn – ”Alkuun kaikki oli kokeiltava ja tehtävä itse”

HJT-Holz on yksi ensimmäisistä puun lämpökäsittelyyn erikoistuneista suomalaisyrityksistä. Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin.
Jyrki Luukkonen
Lämpökäsittelylaitokset lämpiävät hakkeella, sähköllä ja öljyllä, kertoo HJT-Holzin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Salo.

Maanviljelijänä työskennellyt Jarkko Salo ja hänen veljensä Hannu Salo ryhtyivät lämpöpuuyrittäjiksi ensimmäisten joukossa Suomessa.

”Ensimmäiset lämpökäsitellyt laudat teimme vuonna 1996 osastollemme Kangasalan asuntomessuille”, HJT-Holzin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Salo muistelee.

Idean veljekset saivat mänttäläiseltä palopäälliköltä Osmo Savolaiselta, joka oli perustanut puun lämpökäsittelylaitoksen prototyypin jo vuonna 1992. Lämpöpuulle tuntui olevan tilausta, koska tuolloin alettiin puhua painekyllästetyn puun valmistamisen ja käytön rajoittamisesta.

”Lähdimme kimpassa tuotteistamaan lämpöpuuta. Teollisia laitevalmistajia ei silloin ollut olemassa. Kaikki oli kokeiltava ja tehtävä itse, se oli pioneerihommaa”, Jarkko Salo muistelee.

Ensimmäisen oman lämpökäsittelylaitoksen Salot rakensivat kotitilansa yhteyteen vuonna 1999. Lypsykarjastaan Jarkko Salo luopui kaksi vuotta myöhemmin.

Nykyään HJT-Holzilla on kuusi lämpökäsittelylaitosta. Niistä neljä sijaitsee Kuoreniemellä ja kaksi Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Päätuote on lämpökäsitelty kuusi, jonka osuus on 75 prosenttia yrityksen koko tuotannosta. Männyn osuus jää 20 prosenttiin.

”Ostamme kotimaista, sertifioitua puuta yhteensä 15 sahalta”, Jarkko Salo kertoo yrityksen puunhankinnasta.

Havupuun lisäksi HJT-Holz käsittelee myös lehtipuuta kuten haapaa, koivua ja leppää lähinnä rahtikuivauksena.

Kaikkiaan HJT-Holz käyttää vuodessa noin 40 000 kuutiota raakatukkia. Viime vuonna yritys käsitteli 18 500 kuutiota sahatavaraa. Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin, ensisijaisesti Itävaltaan, Puolaan, Ranskaan, Saksaan ja Tanskaan.

Mitä yhteistä on lämpökäsitellyllä puulla ja 350-vuotiaalla mäntypuulla? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Katso uusin video: Tasaikäinen männikkö jatkuvaan kasvatukseen
Lue lisää

Energiaturve testaa oikeudenmukaista siirtymää

Lunawood investoi 6 miljoonaa euroa lämpöpuun tuotantoon

Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen

Muuttotappiokunnan yrittäjä ei vaihtaisi muualle: "Pienten paikkakuntien yritykset ovat helmiä Suomessa"