Turveala kuihtuu ennätysnopeasti mutta soilla muhii uusi kasvubisnes - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Turveala kuihtuu ennätysnopeasti mutta soilla muhii uusi kasvubisnes

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuihduttavat turvealaa nopeasti. Liiketoiminnan kääntäminen uuteen asentoon vaatii alalta akrobaattisen voltin ja onnistuneen vihreän alastulon.
Pekka Fali
Vapo sulkee tuotantoalojaan, kun turpeen kysyntä laskee voimakkaasti.

Turvealalla on edessään ennätysnopea liiketoiminnan muutos. Ilmastopahiksen maineessa olevan tuotannon­alan kysyntä on kutistunut, ja hallitus on linjannut tavoittelevansa energiaturpeen määrän puolittamista vuoteen 2035 mennessä.

Turve uusiutuu hyvin hitaasti, ja se rinnastetaan ympäristövaikutuksiltaan fossiilisiin polttoaineisiin. Tuulivoimayhtiöiden viime vuonna teettämän kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista vastusti turvetta.

Eniten turvealaa tutisuttaa kuitenkin EU:n kiristyvä päästökauppa. Siihen kuuluvien laitosten on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta, mikäli niiden aiheuttamat päästöt ylittävät niille asetetun katon. Vielä vuonna 2013 päästötonnin hinta oli alle kolme euroa, mutta viime vuosina hinta on kallistunut voimakkaasti ja pyörii jo 25–28 eurossa.

Energiaturpeesta on tullut niin kallista, että sen kysyntä on tyrehtynyt nopeasti.

”Hallituksen suunnitelmat energiaturpeen käytön puolittamisesta ovat jäämässä toissijaisiksi, kun katsotaan, miten päästökaupan hinta hiilidioksiditonnille on kehittynyt. Energiaturpeesta luopuminen tapahtuu varmasti paljon nopeammin, kuin hallituksen linjaa”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.

Myös Suomen turvealan ylivoimaisesti suurin toimija, energiayhtiö Vapo vahvistaa, että päästökauppa tulee kuihduttamaan energiaturpeen käytön nopeasti, jo tulevan viiden vuoden aikana. ”Vauhti ei nyt suoranaisesti ole ollut yllätys, mutta kyllä se nopeaa on ollut”, sanoo Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka.

Valtio omistaa Vaposta enemmistön 50,1 prosentin osuudellaan ja loput alueellisista energiayhtiöistä koostuva Suomen Energiavarat Oy. Viime vuoden aikana Vapon energiaturpeen toimitukset asiakkaille putosivat yli 20 prosenttia eli noin miljoona kuutiota edellisvuodesta. Joulukuussa yritys teki 40 miljoonan euron alaskirjauksen, kun se lopetti energiaturpeen tuotannon yli 90 tuotantoalueella.

Myös toinen suuri energiaturpeen tuottaja Oulun Energia on ilmoittanut tavoittelevansa sähkön- ja lämmöntuotantonsa muuttamista hiilineutraaliksi vuoteen 2030 aikana suosimalla uusiutuvia energialähteitä.

Johannes Tervo
Kasvuturpeiden kysyntä kasvaa maailmalla. Eläinsuojien kuivikkeena turve on pehmeä, lämmin ja imukykyinen.

Turpeella riittää kuitenkin muuta kysyntää. Kasvava ruuantuotanto maailmalla kasvattaa tarvetta kasvuturpeelle. Sen osuus Suomen turvetuotannosta on tällä hetkellä vain prosentteja. Valtaosa, noin 90 prosenttia, turpeesta on tähän asti poltettu energiaksi.

Nyt osuudet pitäisi kiepauttaa toisin päin. Tempakka arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua energiaturve tulee kattamaan enää prosentteja yrityksen turvetuotannosta ja kasvuturpeesta tulee vastaavasti iso osa liiketoimintaa. Kokonaisuutena turpeenkäyttö tulee pienenemään merkittävästi.

”Tavoite on, että vaikka turpeen kokonaiskäyttö pienenee kymmenen vuoden aikana, niin liikevaihtomme ei tule laskemaan, sillä tuotteet ovat arvokkaampia ja jalostetumpia ja suurempi osa menee vientiin.”

Uudistumisessa onnistuminen vaatii kassavirtaa ja tuotekehitys aikaa. Niihin Vapo on hakenut voimaa muun muassa yrityskaupoista, kun se osti kasvualustoja tuottavan hollantilaisen BVB Substratesin vuonna 2018.

Tällä hetkellä Vapo sulkee energiaturpeen tuotanto­alueita Tempakan mukaan 1 500–2 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Kasvuturpeen tuottamiseen se tulee tarvitsemaan jatkossa uusiakin alueita, määrällisesti kuitenkin vain joitakin satoja hehtaareja.

Kari Salonen
Toimitusjohtaja Vesa Tempakan johtama energiayhtiö Vapo valmistautuu energiaturpeen alasajoon ja uusiutuvien energialähteiden kysynnän kasvuun.

Pääosin energia- ja kasvuturve tulevat Suomessa eri soilta, joten energiaturpeen alasajo ei suoraan vaikuta kasvuturpeen saatavuuteen. Muutos pelkäksi kasvuturpeen tuottajaksi tapahtuu nyt kuitenkin rytinällä, ja erityisesti pieniä toimijoita katoaa markkinoita, sanoo Bioenergia ry:n Hannu Salo.

”Tarvittaisiin loivempi siirtymä, nyt muutos on nopeaa ja sellaisia toimijoita katoaa kentältä, jotka pystyisivät tulevaisuudessa ottamaan kiinni markkinoista.”

Bioenergia ry arvioi, että alalta häviää seuraavan viiden vuoden aikana noin 1 800 työpaikkaa.

Ympäristöturpeiden, joihin kuuluvat kasvuturpeen lisäksi muun muassa eläinkuivikkeet, osuuden kasvattamisen lisäksi Vapo on kääntänyt katseen aivan uusin tuotannonaloihin. Yritys rakentaa paraikaa Ilomantsiin aktiivihiilen tuotantolaitosta, jonka on tarkoitus avautua syksyllä. Aktiivihiiltä käytetään esimerkiksi veden ja ilman puhdistukseen.

”Kyseessä on korkean jalostusasteen tuote. Turve on niin hyvä raaka-aine, että sitä ei kannata polttaa”, Tempakka lausui peruskiven muuraustilaisuudessa syyskuussa (MT 25.9.2019).

Suljetuille tuotantoalueilleen Vapo on puolestaan kaavaillut tuulivoimapuistoja. ”Ne ovat laajoja alueita, kaukana asutuksesta ja sinne menee hyvät tiet. Usein sähkölinjojakin kulkee lähellä”, Tempakka perustelee.

Kari Salonen
Rahkasammal voi tulevaisuudessa korvata turvetta kasvualoistoissa. Uusituvan materiaalin hiilijalanjälki on turvetta parempi.

Erityisen kiinnostavaksi kasvuturpeen vaihtoehdoksi on noussut viime vuosina rahkasammal, jonka maine on huomattavasti turvetta puhtoisempi.

”Se on biomassaa, joka uusiutuu muutamassa kymmenessä vuodessa. Vesistövaikutuksia ei muodostu, sillä sen keruuseen ei ojituksia tarvita. Ilmastovaikutukset ovat pienemmät, sillä kasvusto lähtee heti sitomaan hiiltä korjuun jälkeen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Niko Silvan.

Hän arvioi, että jos suhtautuminen kasvuturpeisiinkin alkaa käydä Euroopassa kielteiseksi, rahkasammaleen kysyntä voi kasvaa. Keruualueita ja tekniikkaa korjaamiseen Silvan mukaan on, mutta toistaiseksi keruu on pienimuotoista ja raaka-aine kallista.

”Jos laskettaisiin, että kaikki kasvuturve korvattaisiin rahkasammaleella, niin tarvittaisiin 50 000–60 000 hehtaaria suopinta-alaa. Pinta-alat eivät ole mitenkään mahdottomia.”

Myös Vapo on alkanut tutkia rahkasammaleen mahdollisuuksia. ”Rahkasammaleella on kasvualustakäytön lisäksi myös muita mahdollisia käyttömuotoja, joita parhaillaan tutkimme. Arvioin, että se voisi tuottaa meille joitain satojatuhansia kuutioita ja joidenkin kymmenien miljoonien liikevaihdon”, Tempakka sanoo.

Viimeviikkoisessa ilmastokokouksessaan Sanna Marinin hallitus antoi turpeelle vielä lisäaikaa ja sysäsi tarkemmat linjaukset maaliskuussa aloittavalle turvetyöryhmälle. Hallituksella on paineita korottaa energiaturpeen verotusta lähemmäs muita fossiilisia polttoaineita.

Katso uusin video
Lue lisää

"Jatkossa käytetään entistä enemmän kivihiiltä, öljyä ja venäläistä haketta", Sari Essayah ennustaa turpeen nopeasta alasajosta

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

Turpeeseen ei saa juuttua

Bioraaka-aineissa on iso mahdollisuus