Kuiva pelkkahirsi on vuoden sahayrittäjän erikoistuote – "Asiakas saa ekologisen rakennuksen, jossa ei ole liimahirsiä eikä mitään keinotekoista" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Kuiva pelkkahirsi on vuoden sahayrittäjän erikoistuote – "Asiakas saa ekologisen rakennuksen, jossa ei ole liimahirsiä eikä mitään keinotekoista"

"Olemme varmaan ainoa yritys, joka tekee kuivia pelkkahirsiä varastoon", sahayrittäjä Marko Tamminiemi sanoo.
Rami Marjamäki
"Raaka-aineesta hankitaan varmaan 95 prosenttia 20 kilometrin säteeltä, joten kysymys on todella lähipuusta. Siinä ei paljon dieseliä pala, eikä turhaa hiilijalanjälkeä synny", vuoden sahayrittäjä Marko Tamminiemi sanoo

Pelkkahirsien tuotannosta kertyy liikevaihdosta jo yli kolmannes, kertoo sahayrittäjä Marko Tamminiemi.

Hän pyörittää Mänttä-Vilppulassa Tamminiemen Saha ja Höylää, joka palkittiin vuoden sahayrittäjäpalkinnolla Suomen Sahayrittäjät ry:n iltagaalassa Tallinnassa tänään lauantaina.

Rakennusvalmis pelkkahirsi syntyy sahurin ja hirrenveistäjän yhteistyönä.

Ensin sahuri sahaa tukista sivut suoriksi. Sen jälkeen hirrenveistäjä veistää varaukset ja nurkkasalvokset eli liitokset.

Lopputulos on käsinveistetty hirsirakennus, jossa hirret ovat suorasivuisia toisin kuin pyöröhirrestä rakennetuissa.

Tamminiemen yritys toimii yhteistyössä hirrenveistäjien Suomen Hirsitaito ry:n kanssa. Laaja yhteistyöverkko kattaa koko maan.

"Pelkkahirsiä menee paljon korjausrakentamiseen ja entisöimiseen, mutta niistä tehdään myös uusia rakennuksia kuten saunoja ja loma-asuntoja", Tamminiemi selvittää.

"Viimeksi vein kuivat pelkkahirret Espoon Suvisaaristoon, missä suojeltua rakennusta remontoidaan."

Tamminiemen Sahan ja Höylän erikoistuote on kuivattu pelkkahirsi.

"Olemme varmaan ainoa yritys, joka tekee kuivia pelkkahirsiä varastoon. Niitä teemme vuosittain muutaman rekkakuormallisen."

Puolet pelkkahirsistä valmistetaan Tamminiemen mukaan asiakkaan tilausten perusteella suoraan mittoihin.

"Hankimme puut metsästä mittojen mukaan, sahaamme ne ja toimitamme hirrenveistäjälle."

"Asiakas saa ekologisen rakennuksen, jossa ei ole liimahirsiä eikä mitään keinotekoista. Kosteilla keleillä hirsi sitoo kosteutta ja kun tuulee ja aurinko paistaa se luovuttaa kosteuden pois", Tamminiemi kehuu.

Tamminiemen Saha ja Höylä hankkii vuosittain tukkia noin 1 000 kuutiometriä. Puolet sahatusta tuotannosta höylätään.

Suurin osa asiakkaista on lähialueen vapaa-ajanasukkaita Mänttä-Vilppulasta tai naapurikunnista Ruovedeltä ja Virroilta.

"Kyllä ne ovat mökkiläiset, jotka meitä elättävät."

"Keskivertoasiakas on uusimassa mökkiinsä ulkoverhouslaudat, rakentamassa terassia, laituria tai nukkuma-aittaa pihapiiriin."

Noin 90 prosenttia asiakkaista tulee Tamminiemen mukaan 50 kilometrin säteeltä. Poikkeuksena ovat pelkkahirsitoimitukset, joista pisimmät ovat menneet Oulun pohjoispuolelle.

"Raaka-aineesta hankitaan varmaan 95 prosenttia 20 kilometrin säteeltä, joten kysymys on todella lähipuusta. Siinä ei paljon dieseliä pala, eikä turhaa hiilijalanjälkeä synny."

Kaksi vuotta sitten Tamminiemen Saha ja Höylä oli Suomen Sahayrittäjät ry:n ensimmäinen jäsenyritys, joka otti käyttöön Lähipuu-tuotemerkin ja sai siitä sertifikaatin.

"Sertifikaatti seinällä kyllä kiinnostaa asiakkaita. Siitä syntyy monesti juttua, kun asiakkaat innostuvat kysymään lähipuusta."

Tamminiemen Saha ja Höylä on Suomen vanhimpia alan yrityksiä.

Tammikosken rannalla mylly alkoi jauhaa viljaa jo 1800-luvun alkupuolella.

Vesivoimalla pyörivillä terillä sahattiin ensimmäiset laudat vuonna 1917.

Aluksi sahaus oli Tammikoskella maatalouden lisäelinkeino. Päätoimiseksi se muuttui 1970-luvulla, kun Marko Tamminiemen isä Seppo Tamminiemi päätti luopua maataloudesta ja myllytoiminnasta ja keskittyä pelkästään sahaukseen ja höyläykseen.

Marko Tamminiemi on neljännen polven sahayrittäjä. Vetovastuun hän otti yrityksestä 1993 valmistuttuaan sahateollisuusteknikoksi.

Yritys työllistää Tamminiemen lisäksi yhden vakituisen työntekijän ja kesäisin opiskelijoita kausityöntekijöinä.

Tamminiemen Saha ja Höylän esittelyvideo Youtubessa

Tamminiemen kotialbumi
Päätoimiseksi sahaus muuttui Tammikoskella 1970-luvulla. Kuvassa ovat Marko Tamminiemen äiti Seija ja isä Seppo Tamminiemi.
Katso uusin video
Lue lisää

Rautalammille rakennetaan kunnan omista puista uusi päiväkoti – hanke toteutetaan piensahojen Lähipuu-konseptilla

Vuoden sahayrittäjä uskoo jalostukseen ja erikoistumiseen – Tatu Dillström jatkaa sahausta Rantasalmella jo kolmannessa polvessa

Kolkonjoen Mylly ja Saha Rantasalmelta sai vuoden sahayrittäjäpalkinnon

Sahayrittäjät julkisti Lähipuu-merkin ympäristöselosteen – "Haluamme olla edelläkävijöitä"