Metsä

Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen: Hirvien kaatoluvista olisi syytä luopua

Uusi maa- ja metsätalousministeri voisi kisällinäytteenään lopettaa byrokraattisen lupajärjestelmän, Matti Kärkkäinen kannustaa.
Kimmo Haimi
Suomessa talvehtii nykyisin 90 000 hirven kanta. 1970-luvun alussa hirvikanta oli noin 20 000 talvehtivaa yksilöä.

Nykyisestä hirvenmetsästyksen kaatolupajärjestelmästä olisi syytä luopua, esittää emeritusprofessori ja metsänomistaja Matti Kärkkäinen.

Hirviä voitaisiin metsästää samalla tavalla kuin metsäkauriita eli ilman edeltä hankittua kaatolupaa.

"Hirvenmetsästyksen sallimisesta maillaan päättäisivät maanomistajat, aivan kuten nykyisin. Hirviä ampuisivat vastuuntuntoiset, ampumakokeen läpäisseet hirvenmetsästäjät, aivan kuten nykyisin", Kärkkäinen totesi Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäiltamissa tänään torstaina Puumalassa.

Valtiovalta voisi huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta säätelemällä metsästysaikaa kuten nykyisinkin.

Hirvien metsästys ei olisi enää sidottu yhtenäiseen yli tuhannen hehtaarin alueeseen. Hirviä metsästettäisiin siellä, missä niitä on liikaa metsätalouden järkevän harjoittamisen kannalta.

"Metsästäjät säästäisivät nykyisin merkittävissä lupamaksuissa. Ja valtio välttyisi korvaamasta hirvien metsätuhoja, koska maanomistajat olisivat itse vastuussa kohtuullisen hirvikannan saavuttamisesta."

Kärkkäinen arveli, että muutamassa vuodessa talvehtiva hirvikanta asettuisi noin 20 000 yksilöön.

"Se on sama määrä kuin 1970-luvun alussa. Sitä pienemmäksi kanta tuskin laskisi metsästyksellä, koska hirvimäärän pienentyessä metsästys vastaavasti vaikeutuu. Metsästäjät ovat hyviä arvioimaan, milloin hirvenmetsästys on kannattavaa ja milloin ei."

Kärkkäinen kannusti Etelä-Savon maakunnan omaa miestä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) ryhtymään heti toimiin, jotta jo tällä hallituskaudella hirvenpyyntilupien byrokraattinen järjestelmä voidaan lopettaa.

"Uusi maa- ja metsätalousministeri voisi ottaa tämän kisällinäytteekseen."

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Mielipide: Hirvi nähdään usein vain metsän vahinkoeläimenä – voisiko se olla perkaamattomissa taimikoissa mahdollisuus eikä uhka?

Erotammeko hirveä metsän puilta?

Aarre: Männyn viljely epäilyttää monia metsänomistajia hirvituhoriskin vuoksi – karulla maalla kuusen viljely ei sekään ole hyvä vaihtoehto

"Esi-isät ovat taistelleet tämän maan puolesta ja nyt sitä ajetaan alas" – kuiviketurpeen saatavuudesta nousi iso huoli MTK:n valtuuskunnassa