Metsä

EU:n metsäpäätökset uhkaavat investointihalukkuutta: "Kansallista etua ei ole huomioitu ollenkaan"

Metsiä koskevat lainsäädäntöpäätökset EU:ssa aiheuttaisivat toteutuessaan mainehaitan ja pahimmassa tapauksessa jäädyttäisivät investointeja.
Juha Kaihlanen
Suomeen suunnitteilla olevat investoinnit söisivät paljon kuitupuuta. Kuopioon suunniteltu Finnpulp käyttäisi puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

EU:n metsiä koskevat päätökset kaihertavat metsäalan investoijia. Pelkona on, että luottamus investoida metsäteollisuuteen horjuisi ja tehdassuunnitelmat jäätyisivät, jos Euroopan komission tai parlamentin ympäristövaliokunnan ehdotukset toteutuisivat.

Kuopioon suunnitellun sellutehtaan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson ei ole ilahtunut bioinvestointien päällä leijuvista tummista pilvistä. Noin 1,4 miljardia euroa maksava tehdas hakee paraikaa rahoittajia.

Fredrikson uskoo, että vireillä olevat metsäpäätökset EU:ssa vaikuttavat siihen, miltä puuhun satsaava teollisuus näyttää sijoittajille.

Finnpulpin tehtaan lopullinen toteuttamispäätös ajoittuu vuoden 2018 toiselle puoliskolle. Tehtaan tuotantokapasiteetti olisi 1,2 miljoonaa tonnia havusellua vuodessa.

"Kyllähän tällainen keskustelu on herättänyt kansainvälisten sijoittajien tutkan ja lisännyt tiettyä huolestuneisuutta."

"Kansallista etua ei ole EU-tasolla huomioitu ollenkaan", Fredrikson summaa.

Myös Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan kertoi viime osavuosikatsauksessa olevansa huolestunut metsien hiilinieluja koskevista EU:n linjauksista.

Jordanin mielestä epävarmuus tulevien investointien osalta on lisääntymässä EU:n ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan seurauksena.

"Nykysuunnitelman mukaisesti toteutuessaan hiilinielujen tasoja sääntelevä lulucf-asetus olisi Suomen kannalta haitallinen", hän sanoi.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastoasiantuntija Ahti Fagerblom muistuttaa, että puun käyttöä EU:n mahdolliset linjaukset eivät estä.

Mainehaitta alalle ne voisivat kuitenkin olla.

"Pitää muistaa, että päätökset koskevat valtioita ja vaikutukset yrityksiin ovat välillisiä", Fagerblom sanoo.

Pohjoismaat lobbaavat metsäasioita EU:ssa yhdessä rintamassa. Kuten Suomi, myös Ruotsi ja Norja nojaavat vahvasti metsien käyttöön.

Ruotsissa metsien pinta-ala on 29 ja Suomessa 22 miljoonaa hehtaaria. Norjassa vastaava luku on 10 miljoonaa hehtaaria.

Ruotsin metsäteollisuutta edustavan järjestön metsäjohtajan Mårten Larssonin mielestä EU:n metsäpäätökset ovat "askel taaksepäin fossiilitaloudesta irtautumisessa".

Kriittinen kysymys myös Ruotsille on, laskeeko EU tulevat hakkuumäärät menneisyyden metsien käytön vai tulevan kestävän metsätalouden potentiaalin perusteella.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esittää, että metsien hiilinielua tulisi verrata vuosiin 2000–2012. Suomi toivoo, että se sidottaisiin tulevaan metsien käyttöön, jotta nykyiset investointeja varten tehdyt hakkuusuunnitelmat eivät vesittyisi.

Myös Ruotsi kannattaa vanhoista vertailuvuosista luopumista. Ruotsin metsätalous ei tosin ole kärsinyt referenssivuosien aikaisesta lamasta kuten Suomi, joten laskentasäännöt eivät välttämättä kurittaisi sitä samoin kuin Suomea.

"Laskentamenetelmän valinta saattaa näyttäytyä vain yksityiskohtana, mutta se voi vaikuttaa koko biotalouden kehitykseen. Laskelmiemme mukaan hakkuita voidaan lisätä 10 prosenttia kymmenessä vuodessa Ruotsissa", Larsson kertoo.

Kuten Suomessa, myös Ruotsissa metsät kasvavat entistä enemmän. Nyt Ruotsissa hakataan noin 80 prosenttia metsien kasvusta.

"Tulevien sukupolvien tulisi saada käyttää metsiä kuten mekin tänä päivänä", Larsson kirjoittaa järjestön verkkosivuilla.

Metsien hakkuut ovat hänen mukaansa paras tapa hoitaa hiilinieluja.

"Pitkällä aikavälillä hoitamattomat metsät lahoavat ja muuttuvat hiilidioksidin päästölähteeksi."

Suomen metsäteollisuus ry:n johtaja Timo Jaatinen muistuttaa, että metsäalalla on keskeinen rooli uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä.

”Tästä syytä myös EU:n pitää tehdä johdonmukaisempaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. EU ei saa hidastaa bio- ja kiertotalouden kasvua rajoittamalla Suomen kestäviä hakkuumahdollisuuksia”, Jaatinen kirjoitti järjestön tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen ilmastopaneeli arvioi: Kaikki EU-maat joutuvat vielä muokkaamaan lulucf-laskelmia

Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde

Metsäkeskusteluun tarvitaan selkeyttä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI