Metsä

EU:n uudet päästörajat koskevat Suomessa noin 60:tä puuta ja turvetta käyttävää laitosta

Metsäteollisuuden laitoksia niistä on noin 25. Vanhojen yksiköiden rajoihin yritetään hakea kansallisia helpotuksia.
Kari Salonen
Osalla puuta ja turvetta käyttävistä polttolaitoksista tarvittavat investoinnit on jo tehty niin, että myös tiukkenevat päästörajat pystytään todennäköisesti täyttämään.

EU:n suurille polttolaitoksille määrittelemät uudet päästörajat koskevat Suomessa noin 60:tä puuta ja turvetta käyttävää energialaitosta, joiden yhteenlaskettu polttoaineteho on liki 10 000 megawattia.

Laitoksista noin 25 toimii metsäteollisuuden yhteydessä. Ne ovat metsäyhtiöiden joko suoraan tai välillisesti omistamia.

EU:n komissio julkisti maanantaina tiedotteen asiakirjasta, joka velvoittaa leikkaamaan polttolaitosten rikkidioksidin, typpioksidien ja pienhiukkasten päästöjä.

Puuta ja turvetta polttavien laitosten päästörajat ovat huomattavasti tiukemmat kuin kivihiiltä ja ruskohiiltä käyttävien.

Konsultointiyritys Pöyryn selvityksen mukaan biomassaa ja turvetta polttaviin laitoksiin tarvitaan Suomessa 430 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2021 mennessä, jotta uudet vaatimukset täyttyvät.

Metsäteollisuudelle lankeava osuus 430 miljoonasta eurosta on lähes puolet, Metsäteollisuus ry:n ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt arvioi.

Lopullinen investointitarve selviää vasta, kun laitoskohtaiset vaatimukset on määritelty ympäristölupien tarkistusten yhteydessä.

Kiristyviin päästörajoihin on mahdollisuus saada kansallisesti helpotuksia, jos vaadittavat investoinnit ovat kohtuuttoman suuria niistä saatuihin ympäristöhyötyihin verrattuna.

"Tarkoitus on hakea lievempiä tasoja nimenomaan olemassa oleville laitoksille, joissa kustannukset ovat suuria verrattuna suunniteltaviin uusiin laitoksiin", Blomfelt sanoo.

Osalla puuta ja turvetta käyttävistä polttolaitoksista tarvittavat investoinnit on jo tehty niin, että myös tiukkenevat päästörajat pystytään todennäköisesti täyttämään.

Oulun Energian liiketoimintajohtajan Pertti Vanhalan mukaan Toppilan voimalaitoksella rikkiä poistava savukaasupesuri on käytössä ja ammoniakkikäsittelyllä pystytään hallitsemaan typpipäästöjä.

"Rikkipäästöihin vaikuttaa myös turpeen ja puun suhde. Olemme tehneet investointeja siihen suuntaan, että pystymme käyttämään puuta enemmän", Vanhala sanoo.

Tällä haavaa Oulussa turpeen osuus on 55–60 prosenttia ja puun 40–45 prosenttia.

Vanhala huomauttaa, että savukaasupesuri-investoinnin ansiosta savukaasujen lämpöä saadaan nyt talteen ja se voidaan hyödyntää kaukolämpönä.

EU:n komission alainen komitea päätti uudet päästörajat määrittelevän asiakirjan sisällöstä huhtikuun lopulla. Jäsenmaista kahdeksan äänesti ehdotusta vastaan.

Saksa ja kuusi Itä-Euroopan maata vaativat helpotuksia kivihiililaitoksille. Suomi oli ainoa maa, joka vaati helpotuksia bio- ja turvelaitoksille.

Lue lisää aiheesta:

Puuta ja turvetta polttaville energialaitoksille tulossa yli 400 miljoonan euron lasku

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Puuta ja turvetta polttaville energialaitoksille tulossa yli 400 miljoonan euron lasku

Oulun Energian arvio turveveron korotuksen käytännön seurauksista: "Lämmön hinta nousee – turpeen käyttö ei pienene lainkaan"

Oulun Energia aikoo hiilinegatiiviseksi lisäämällä puun ja vähentämällä turpeen käyttöä

Bioenergia-ala purkaisi miljoona hehtaaria ensiharvennusrästejä – paikkaisi turvetuotannon vähentymistä