Metsä

EU-säädös uhkaa lopettaa suomalaisen tervantuotannon – pelastaminen vaatii vielä 10 000 euroa

Mäntyterva on rekisteröitävä EU:n kemikaalisäädösten mukaan vuoden 2018 kesään mennessä.
Kimmo Haimi
Terva on säilyttänyt asemansa paanukattojen ja puuveneiden suojauksessa hyvien suojausominaisuuksien, tuoksun, helpon käytön ja edullisen hinnan vuoksi.

Kotimaisen mäntytervan tuotantoa ollaan pelastamassa. Sitä varten on kerätty rahaa, mutta loppusummasta puuttuu 10 000 euroa.

Vuoden 2018 toukokuun loppuun mennessä kaikki EU-markkinoille tulevat kemikaalit on rekisteröitävä. Ilman rekisteröintiä mäntytervan kaupallinen valmistus kielletään.

"EU-lainsäädäntö vaatii Reach-rekisteröinnin, kun tervantuotanto ylittää tuhat litraa", kertoo Eläköön terva ry:n puheenjohtaja Juha Pyötsiä.

"Nyt me ollaan rekisteröity tuotantomäärä yhdestä tonnista kymmeneen tonniin."

Pelastetaan terva -kampanjan konsultti arvioi rekisteröinnin koko prosessin hinnaksi aluksi 200 000 euroa. Nyt arvio on laskenut 140 000 euroon. Hankkeessa ovat mukana Museovirasto, Kirkkohallitus sekä Kemianteollisuus ry.

Kymmenen tonnin tuotantomäärän ylittäminen kaksinkertaistaisi kustannukset.

Tervan kaupallisilla pientuottajilla ei ole yksin varaa rekisteröimisen kustannuksiin.

Kampanja on saanut tähän mennessä kerättyä yhteensä 130 000 euroa apurahaa. Sekä Suomen Kulttuurirahasto että Kirkkohallitus molemmat myönsivät 50 000 euroa hankkeelle. Svenska kulturfonden tukee rekisteröintiä 25 000 eurolla edellyttäen, että hanke on kaksikielinen.

"Meillä on rekisteröinnissä mukana aika pieni joukko tervanvalmistajia, mutta ei niitä ole Suomessa kovinkaan montaa", kertoo Pyötsiä.

"Jos joku haluaa lähteä vielä mukaan, niin se on mahdollista, mutta kustannukset nousevat hieman."

Kotimaisen mäntytervan tuotannon loppuminen tarkoittaisi isoja ongelmia ainakin Suomen kolmelle sadalle paanukattoiselle kirkolle, mutta myös monille muille toimijoille. Paanukatot on tervattava noin kymmenen vuoden välein.

Myös useiden museorakennusten puukatot vaativat tervaamista määräajoin.

Tervaa käytetään perinnerakentamisessa, mutta se soveltuu myös elintarvikkeisiin ja terveyden hoitoon. Suomessa valmistetaan tervashampoota, tervalikööriä, tervajäätelöä, pikiöljyä sekä monia muita tuotteita, jotka hyödyntävät tervan tuoksua.

Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja.

Tervanpolttoa ja tervan käyttöä hankaloittavat katoava tieto ja taito, raaka-aineen saatavuus sekä lainsäädäntö. Ylimarkussa pidetään 12–19.7. tervanpolttoviikko, jonka tavoitteena on elvyttää tervanpolttoperinnettä.

Pohjanmaalla tervanpoltto oli tavallista 1600- ja 1700-luvulla. Ylimarkussa on ollut useita tervahautoja, jotka olivat käytössä 1940-luvulle asti.

Tervanpolttoviikon aikana Högåsenin virkistysalue on täynnä ohjelmaa. Luvassa on laulua, musiikkia, tansseja, näyttelyitä ja markkinoita paikallisille tuotteille.

Keskiviikkoiltana 12. heinäkuuta sytytetään tervahauta ja ensimmäinen tervan juoksutus tapahtuu lauantaina 15. heinäkuuta.

Katso myös:

Pelastetaan terva – Rädda tjäran

Tervanpolttoviikko Närpiön Ylimarkussa

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Yle uutiset: Puuvene pitää pintansa muovisten rinnalla – Saimaan Puuveneen yrittäjä: "Tänä päivänä ekologisuus on tärkeää"

Aarre: Näin tervanpoltto onnistuu Kannonkoskella – vartiovuorossa on kaksi polttajaa ympäri vuorokauden

Metsäteollisuudessa muutos on jatkuvaa

Kielto uhkaa: Paanukatot vaarassa jäädä vaille tervausta