Metsä

Hirvien tihutyöt jäävät metsänomistajan vahingoksi

Viime vuonna hirvituhokorvausten kokonaismäärä putosi kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta.
Saara Olkkonen
Hirvituhojen keskittyminen tietyille alueille voi tuntua mystiseltä.

Vain murto-osa hirvien aiheuttamista metsävahingoista korvataan enää valtion pussista. Tähän viittaavat hirvituhojen korvausmäärät, jotka viime vuonna jäivät kymmenesosaan vuoden 2010 korvaustasosta.

Tuhot ovat voineet hieman vähentyä, mutta eivät millään niin paljon kuin korvausmäärät ovat supistuneet, arvioi metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Hirvikorvausten alamäki johtuu vuonna 2013 kiristyneestä lainsäädännöstä.

”Kaikkein paras indikaattori hirvituhojen todellisesta määrästä saadaan liikenneonnettomuustilastoista”, Remes sanoo.

Viime vuonna sattui 1 623 hirvikolaria Liikenneviraston mukaan. Määrä on ollut lievässä nousussa.

Bumerangit yleistyneet

Metsäkeskuksen seuranta kertoo selvästi siitä, ettei korvauksia enää myönnetä sellaisista vahingoista, jotka ennen olisi hyväksytty.

”Vuonna 2013 arvioitujen tuhoalueiden pinta-ala kasvoi kolmanneksen joillakin alueilla, mutta maksettujen korvausten määrä putosi.”

Bumerangeja tulee siis yhä useammalle metsänomistajalle, jonka mailla valtion karja on laiduntanut.

Taimikko jää aukkoiseksi

Remes arvioi, että Itä-Suomessa keskimääräinen hirvituhojen korvaus on ollut 500 euroa hehtaarilta. Se on laiha lohtu siitä, että metsä jää aukkoiseksi.

”Täydennysviljely ei juuri koskaan ole järkevää, sillä täydennystaimet eivät ehdi taimikon kasvutahtiin. Jos taimia jää alle 600 runkoa hehtaarille, pitää miettiä, yrittääkö viljellä kokonaan uudestaan.”

Tehokkain tapa ehkäistä hirvituhoja on riittävä metsästys.

”Metsänhoidon näkökulmasta hirvikanta on liian iso läntiseltä Uudeltamaalta Turkuun ulottuvalla alueella, Vaasan seudulla ja Pohjois- ja Etelä-Savon rajamailla”, Remes luettelee.

Lisäksi Pohjois-Suomessa tulee tuhoja paljon, koska taimikot ovat mäntyvaltaisia.

Talviajan kanta 83 000

Nykyisillä lupamäärillä talviajan hirvikanta on noin 83 000 yksilöä.

”Se on vähän liian iso. 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla olisi Etelä- ja Keski-Suomessa sellainen määrä, jonka kanssa pystyttäisiin elämään.”

Viime talvena Suomessa talvehti Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden arvion mukaan Oulun ja Lapin läänissä keskimäärin 2,1 hirveä ja Etelä-Suomessa 3,4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Suomen Riistakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan hirvikannan tavoitetiheydeksi maan eteläosassa 2–4 yksilöä ja Lapissa 0,5–3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsien eri kehitysvaiheet ovat tärkeitä

Ruotsalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan metsästäjät vähentävät hirvenmetsästystä susien läsnäolon takia mutta maksimoivat hirvikannan tuottavuutta suosimalla sonnien ampumista

Lukijalta: Vastustamme uutta avausta jyrkästi – susien korkea määrä ei voi toimia hirvenmetsästyksen esteenä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI