Metsä

Maaseudun kiinteistöistä metsä käy kaupaksi parhaiten: "Kaikenlaisille kohteille löytyy ostaja"

Maatilakokonaisuuksien myyminen on haastavaa, arvioi keskisuomalainen kiinteistönvälittäjä Petri Nurminen.
Petteri Kivimäki
Petri Nurminen tutki viiden maakunnan metsätilakauppoja ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkintoa varten. Tarkastelu vahvisti hänen käytännön kokemuksensa metsästä vakaana sijoituskohteena. Hintakehitys on ollut vakuuttavan nousujohteista.

Maaseudun myyntikohteista metsä on kiinteistönvälittäjä Petri Nurmisen mukaan se, mikä saadaan helpoimmin ja nopeimmin myytyä. Kysyntää riittää.

”Metsässä kaikenlaisille kohteille löytyy ostaja. Kohteen pitää vain olla oikein hinnoiteltu”, hän sanoo.

”Metsäkohteen myyntiaika on lyhimmillään kaksi tuntia. Jos hintanäkemys on väärä, voi toki mennä vuosia.”

Metsää ostavat Nurmisen mukaan kaikenlaiset ihmiset. Yhteisenä piirteenä on ehkä ennen kaikkea se, että ostajilla on talous hyvässä kunnossa.

"Maalaismiehet pitivät ennen pahana kaupunkilaismetsänomistajia, mutta kyllä metsänomistus siirtyy kaupunkeihin."

Jos metsän saa Etelä- ja Keski-Suomessa myytyä varmuudella, toisessa ääripäässä on maatilakokonaisuus, Nurminen sanoo.

Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan agrologi ja toimi viljelijänä lähes 20 vuoden ajan, joten hän tuntee maaseutukohteiden erityispiirteet hyvin. Kiinteistöjä hän on välittänyt vuodesta 2009 lähtien.

”Kokonaisuuksia ei saa helposti myytyä, ellei tilalla ole esimerkiksi valmista hevostallia. Sen sijaan erikseen pellon, metsän ja lomarakennuspaikan tarvitsijoita on. Joku voi tarvita rakennuksiakin.”

Nurminen tietää, että tilallisille omaisuuden pilkkominen osiin tuntuu usein hyvin vaikealta.

”Rohkaisen ajattelemaan toisin. Toiminta kuitenkin jatkuu, vaikka erilleen jaettuina osina.”

Nurminen tutki ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkintoa varten viiden Järvi-Suomen maakunnan metsätilakauppoja vuosina 2002–2015. Mukana tarkastelussa olivat vähintään kymmenen hehtaarin kokoiset kohteet Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta.

Mukana oli viisi maakuntaa: Keski-Suomi, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Tuolla ajanjaksolla viidessä maakunnassa tehtiin noin 7 000 kauppaa.

Tarkastelun perusteella Nurminen tuli siihen tulokseen, että metsänomistajien omaisuuden arvo näyttää olevan hyvässä tallessa. Hän yllättyi siitä, miten paljon tilojen hinnat olivat nousseet 14 vuodessa. Tosin hänen vertailussaan ei ole otettu huomioon lainkaan rahan arvon muutosta.

Vuoden 2002 metsätilakauppojen mediaanihinnaksi Nurminen laski 1 427 euroa Keski-Suomen alueella. Vuonna 2015 saman alueen mediaanihinta oli 3 154 euroa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa on vertailtu nimellishintojen lisäksi eri vuosien reaalihintoja, jotta vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. Näin laskettuna viimeksi yhtä korkealla metsäkiinteistöjen hinnoissa on oltu 1980-luvun lopulla.

Nimellishintoihin perustuvassa Maanmittauslaitoksen julkaisemassa kiinteistöjen kauppahintatilastossa metsämaan hinta on ollut reippaassa nousussa varsinkin vuodesta 2006 lähtien.

Pohjois-Suomessa hintojen nousu on ollut selvästi hitaampaa kuin etelässä. Etelä-Suomessa 2 000 euron keskimääräinen hehtaarihinta ylitettiin jo vuosituhannen vaihteessa ja 3 000 euroa ohitettiin vuoden 2007 tienoilla. Keski-Suomessa 2 000 euron keskihinta ylitettiin vuonna 2008.

Metsä on edelleen vakaa sijoituskohde, Nurminen uskoo. Teollisuuden investoinnit vahvistavat puun kysyntää, ja ne toivottavasti parantavat myös puuntuotannon kannattavuutta.

”Kun mennään tästä 15 vuotta eteenpäin, ei maaseudun tilanne huonolta näytä”, hän viittaa maaseudun ripeään rakennemuutokseen.

”Peltokin on pitänyt hintansa.”

Vaikka metsätilamarkkinoilla on ollut hyvä kysyntä jo pitkään, tarjontatilanne ei ilmeisesti ole muuttumassa nopeasti.

Kun Luke teki viimeisimmän Metsäomistaja 2010 -kyselyn, vain noin viidennes metsänomistajista kertoi voivansa edes harkita tilan myyntiä. Heistäkin suuri osa olisi ryhtynyt kauppoihin vain riittävän suurella hinnalla.

Peräti kaksi kolmasosaa ei myisi tilaansa mistään hinnasta, kertoi tutkimus.

Artikkelin lähteenä on käytetty Luonnonvarakeskuksen tutkimusta 23/2016: Metsätilamarkkinoiden aktivointi, Harri Hänninen ja Jussi Leppänen.

Lue myös:

Metsätilakauppa käy vilkkaana – yhä useammin metsä myydään suvun ulkopuoliselle ostajalle

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Luonnonperintösäätiö kilpailee metsätiloista kiivaasti rahastojen kanssa

Metsätilojen kauppa vilkastui eniten Pohjois-Karjalassa – Satakunnassa hinta nousi peräti 25 prosenttia vuodessa

Karjalainen: Laakkosen perilliset myivät 2 200 hehtaarin metsät OP:n rahastolle – myös ulkomaisilta rahastoilta pyydettiin tarjouksia

Imatra saa erä- ja luontokulttuurimuseon – Järvi-Suomen matkailupotentiaali ja mahdollisuus kaupungintalon uusiokäyttöön vetosivat