Metsä

Metsätilan tiedot ovat pyynnöstä julkisia jo nykyään

”Jo nykyisen lain mukaan metsätieto on lähtökohtaisesti julkista”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa.
Sanne Katainen
Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan kaikki metsätieto on jo nykyisen metsätietolain mukaan julkista.

Metsävaratietojen julkisuudesta on käyty kovaa kamppailua, kun Suomi joutui EU:n kehotuksesta muuttamaan linjaansa tietojen julkistamisesta.

Suomen metsäkeskuksen metsäjohtajan Anna Rakemaan mielestä keskustelussa on jäänyt liian vähälle huomiolle, ettei metsävaratiedoissa nykyiselläänkään ole salassa pidettävää sisältöä.

Metsäkeskuksen toimistosta voi käydä pyytämässä kenen tahansa metsänomistajan tiedot, ja metsäkeskuksen työntekijöillä on velvollisuus ne kysyjälle näyttää.

”Suomessa hyvin harvat asiat ovat salassa pidettäviä. Sellaisia ovat esimerkiksi terveydentilaa ja erittäin uhanalaisten lajien elinympäristöjä koskevat tiedot. Kaikki metsätieto on nykyisen metsätietolain mukaan lähtökohtaisesti julkista.”

Metsänomistajien kuviokohtaiset tiedot ovat nykyisin metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelussa yhtä hyvässä piilossa kuin pankkitilin tiedot.

Palveluun pitää kirjautua verkkopankkitunnuksilla. Tämä johtuu Rakemaan mukaan siitä, että toistaiseksi kuviotiedot ja omistustiedot on katsottu henkilötietolailla suojattaviksi. Tulevaisuudessa – jos EU hyväksyy Suomen esittämän mallin – vain omistustiedot eli metsänomistajan nimi ja osoite ovat suojattavia tietoja.

Suomen esittämässä mallissa metsänomistaja voisi välttyä kuviotietojensa julkistamiselta pyytämällä metsäkeskusta poistamaan ne tietojärjestelmästä. Tämä olisi mahdollista ensi syksystä lähtien.

Rakemaan mielestä metsävaratietojen suojaaminen kuviotietoja poistattamalla on näennäistä.

”Ilmakuvausta ja muuta ilmasta tapahtuvaa tietojen tuottamista metsänomistaja ei nykymaailmassa pysty estämään. Jos metsäkeskus lopettaisi sentyyppisen toiminnan, tietoa keräisi joku muu. Mikä olisi silloin maanomistajan mahdollisuus valvoa tietoa?”

Metsänomistajia edustavan MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on täysin eri mieltä Rakemaan kanssa siitä, onko tietojen suojaaminen poistattamalla näennäistä. Hänen mielestään metsänomistajan elinkeinonharjoittamista koskevat kuviotiedot saadaan hyvin suojatuksi, jos ne poistetaan metsäkeskuksen järjestelmästä. Iso osa metsänomistajista on selvityksissä ilmoittanut, ettei haluaisi metsätietojaan julkisesti saataville.

”Tuskin kuviotietoa kukaan muu tuottaisi ja jakaisi ilmaiseksi internetissä, koska tiedon tuottaminen maksaa", hän viittaa metsäkeskuksen tietojärjestelmään.

Metsäkeskuksella on velvollisuus saattaa julkisesti saataville valtion varoilla hankittu tieto, mutta jos kuviokohtaisen tiedon tuottaa joku muu – esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, Otso tai metsäyritys – ei mitään julkisuusvaatimusta tietenkään ole.

Tiirolan mielestä ratkaisu julkisuusongelmaan olisi tulevaisuudessa se, että metsäkeskus keskittyisi tulevaisuudessa tuottamaan raakadataa eli hilatietoa.

”Jos metsäkeskus luopuisi kuviotietojen tuottamisesta, samalla resurssilla ja Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyöllä saataisiin tuoreet hilatiedot jopa kolmen vuoden välein, kun nyt kiertoaika on yhdeksän vuotta”, Tiirola sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen metsävaratietoa pidetään maailman parhaimpana – metsiä onkin inventoitu 1920-luvulta alkaen

Koneviesti: Drone mittaa metsää jopa 70 hehtaaria tunnissa

Maastomittaajalta vaaditaan kuntoa ja keskittymiskykyä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI