Piittaamaton metsästäjä on uhka turvallisuudelle: Ihminen kuolee joka toinen vuosi - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Piittaamaton metsästäjä on uhka turvallisuudelle: Ihminen kuolee joka toinen vuosi

Metsästysonnettomuudet ovat harvinaisia. Ne sattuvat useimmiten lintujahdissa huolimattoman aseenkäytön seurauksena.
Pekka Fali
Metsästyksen perussääntöihin kuuluu, että ampua ei saa, jos kohdetta ei pysty tunnistamaan varmasti.

Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että ihmisen kuolemaan johtava onnettomuus sattuu Suomessa noin joka toinen vuosi. Tapauksia, joissa tulee jokin fyysinen vamma, sattuu muutamia vuosittain.

Harrastajamääriin nähden metsästys on kuitenkin turvallinen harrastus.

Paras tilastotieto metsästysonnettomuuksista on metsästäjävakuutukset myöntävällä Lähi-Tapiolalla. Yhtiön kehitysjohtaja Ahti Haataja kirjoitti Metsästäjä-lehdessä viime vuonna (Metsästäjä 4/2015), että metsästyskortin yhteyteen liittyvästä vakuutuksesta on haettu korvauksia vuosittain kymmenestä vastuuvahingosta ja kymmenestä tapaturmavahingosta. Kun suomalaisille kertyy yhteensä noin 5,5 miljoonaa metsästyspäivää, onnettomuus sattuu joka 500 000. metsästyspäivä.

Metsästyksen turvallisuus on parantunut huomattavasti 1970-luvulta, Simenius kertoo.

”Harrastajamäärä on kasvanut ja vastaavasti onnettomuuksien määrä on laskenut.”

Hänen mukaansa alkoholi jätetään nykyisin muihin tilaisuuksiin ja turvallisuusasioita käydään entistä enemmän läpi. Onnettomuuksia sattuu enemmän lintujahdissa kuin hirvieläinten metsästyksessä.

”Hirvijahdit ovat organisoituja. Niissä harvoin sattuu mitään.”

Vesilintujahdissa onnettomuus on sattunut yleensä tilanteessa, jossa metsästäjä ampuu liian matalassa kulmassa tai veteen. Kanalintujahdissa tyypillinen onnettomuus tapahtuu, kun metsästyskaveri ajautuu ketjussa ampumasektorille.

MT uutisoi tiistaina verkkosivuillaan ikävästä tapauksesta Kuopiossa. Teemu Riekkisen saksanseisoja menehtyi sorsajahdissa, kun metsästysporukan jäsen luuli vedessä uivan koiran päätä haavoittuneeksi sorsaksi.

Simeniuksen mukaan tapauksessa on rikottu kahta metsästyksen perussääntöä.

”Jos sorsajahdissa on koira käytössä, sääntö on, ettei veteen ammuta. Koira hoitaa saaliin vedestä.”

”Toinen on varma tunnistaminen. Jos ei erota koiran päätä vesilinnusta, ei olisi saanut ampua”, Simenius painottaa.

Lue lisää

Kansalta selvä viesti "hanhinyrkille"

Vain 13 prosenttia vastustaa – suuri enemmistö sallisi valkoposkihanhien metsästyksen

Peltipoliisit korpiteiltä koulujen kylkeen

Ulkomailla ei aina ymmärretä Sibeliusta – Silloin kapellimestari Santtu-Matias Rouvali saa selittää, että säveltäjänero oli myös masentunut alkoholisti