Pohjoismaiset ministerit varuillaan EU:n ilmastolainsäädännöstä – "Tulemme pitämään tässä vahvasti yhtä" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Pohjoismaiset ministerit varuillaan EU:n ilmastolainsäädännöstä – "Tulemme pitämään tässä vahvasti yhtä"

Ruotsin, Suomen ja Norjan ministerit ajavat hanakasti metsiin painottuvaa ilmastolainsäädäntöä EU:ssa.
Heidi Riise
Kuvassa Ruotsin MTK:n eli LRF:n metsäjohtaja Magnus Kindbom, Ruotsin maatalousministeri Sven-Erik Bucht, Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), Norjan maatalousministeri John Georg Dale ja Norjan metsänomistajien yhdistyksen johtaja Erik Lahnstein.

Suomen, Ruotsin ja Norjan maa- ja metsätalousministerit ilmaisivat huolensa EU:ssa vireillä olevasta ilmastolainsäädännöstä tällä viikolla Norjassa pohjoismaisten ministerien yhteisessä tapaamisessa.

Ministerit kokoontuivat Ålesundiin keskustelemaan muun muassa metsien käytöstä ja sen ilmastovaikutuksista.

Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi kaikkien paikalla olleiden maiden ministereiden yhtyneen huoleen EU:ssa pinnalle nousseista ehdotuksista rajoittaa metsien käyttöä ilmastopolitiikalla.

"Kun metsien kasvu ja nielu lisääntyvät jatkuvasti, pitää metsiä voida myös hyödyntää kestävästi", hän sanoi.

Lepän mukaan ministerit pelkäävät, että EU:n lainsäädäntö tekee hallaa suunniteltuihin hakkuisiin ja biotaloustavoitteisiin. Euroopan komission nykyinen metsiä koskeva lainsäädäntöehdotus aliarvioi pohjolan ministereiden mielestä metsien roolia ilmastotalkoissa.

"Yhteinen pohjoismainen malli, jossa metsät torjuvat ilmastonmuutosta, tulisi säilyttää myös kansainvälisesti. Tulemme pitämään tässä vahvasti yhtä", Leppä kertasi ministerikokouksen yhteistä mielipidettä.

Suunniteltu ilmastolainsäädäntö voisi hankaloittaa Suomessa tavoitteita, joissa puuperäisillä tuotteilla halutaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Myös muut Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi ja Norja, nojaavat vahvasti metsien käyttöön.

Ruotsissa metsien pinta-ala on 29 ja Suomessa 22 miljoonaa hehtaaria. Norjassa metsiä on 10 miljoonaa hehtaaria.

Norjan maatalousministeri John Georg Dale kertoo maan panostavan puurakentamiseen ja biopolttoainetuotantoon.

"Metsät tuovat maallemme taloudellista kasvua", Dale sanoi.

Ilmastolainsäädännön valmistelu jatkuu Euroopan parlamentissa. Alun perin metsiä koskevien äänestyksen piti olla asiasta päättävässä ympäristövaliokunnassa jo viime viikon torstaina, mutta se lykkääntyi erimielisyyksien vuoksi (MT 21.6.).

Äänestyksen on määrä olla heinäkuun puolivälissä.

Metsäalan yhteisenä huolena on, että metsien hiilen sidontaa ei oteta metsiä ja maankäyttöä koskevassa esityksessä huomioon. Jos hiilen sidonnalle esitettäisiin komission nykyisen ehdotuksen kaltainen tiukka vähimmäisvaatimus, sen alittaminen tekisi metsistä päästölähteen hiilinielun sijaan.

Osa ympäristöjärjestöistä ja tutkijoista pitää Suomessa kaavailtuja lisähakkuita vaarana metsien monimuotoisuudelle ja kansainvälisille ilmastotavoitteille (MT 24.5.). Leppä muistuttaa, että vaikka hakkuut lisääntyvät, hakkuupinta-alat eivät kasva.

"Kaavaillut lisähakkuut keskittyvät harvennusmetsiin. Päätehakkuiden pinta-alat eivät tule kasvamaan."

Ministerit vaikuttavat nyt yhteisessä rintamassa Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

"Pohjoismaiden tiivis yhteistyö antaa voimaa viedä näkemyksiämme läpi EU:ssa", Leppä ja Dale kertoivat.

Lue myös:

Kiistat siirtävät ilmastopäätöksiä EU-parlamentissa

Lue lisää

Joutomaita voitaisiin metsittää hiilinieluiksi 118 000 hehtaaria – uusi laki tukisi maanomistajia metsityksessä ja hoitotoimissa

Hallituksen sisällä täysin eri näkemys valkoposkihanhista – keskusta ja RKP tahtovat pienentää kantaa, vihreät vastustaa

Ministerit Mikkonen ja Leppä vierailevat ensi tiistaina valkoposkihanhien pahimmilla tuhoalueilla Keski-Karjalassa

EU:n jäsenvaltio voisi torjua valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja halutessaan – " ympäristöhallinnolta tahtoa ei tunnu löytyvän"