Metsä

Puut huokuvat kehoa ja mieltä hoitavia aineita – keväällä kannattaa korjata satoa

Puiden haihtuvat öljyt parantavat mielialaa ja ravintoaineet virkistävät kehoa. Kävely mäntymetsässä auttaa flunssasta kärsivää.
Kasvitieteilijä Sinikka Piipon mielestä paras tapa poistaa stressiä on lähteä yksin vaeltamaan metsään.

Esivanhemmillamme oli tapana juoda koivunmahlaa kevätväsymyksen karkottamiseksi ja sivellä kuusenpihkaa noidannuolen vaivaamalle selälle. Puiden terveyshyödyt tunnettiin hyvin suomalaisessa kansanperinteessä.

Puiden terveyshyödyistä kirjan kirjoittanut kasvitieteilijä Sinikka Piippo uskoo, että puiden hyvää tekevät vaikutukset löydetään vielä uudelleen.

Harva esimerkiksi metsässä vaeltaessaan miettii, että puiden erittämät haihtuvat öljyt samalla kohentavat mielialaa ja parantavat vastustuskykyä. Haihtuvien öljyjen, fytonsidien, vaikutuksista on kuitenkin paljon tutkittua tietoa.

”Haihtuvat öljyt vaikuttavat kemiallisesti aivo­alueisiin, jotka liittyvät mielialaan ja muistiin. Haihtuvat öljyt tasapainottavat koko elimistön hormonituotantoa ja lievittävät ahdistuksen ja alakulon tunteita”, Piippo kertoo.

Haihtuvien öljyjen hengittämisen tiedetään parantavan myös elimistön vastustuskykyä. Ne lisäävät elimistön tappajasolujen toimintaa, mikä auttaa ehkäisemään esimerkiksi hengitystietulehduksia, kuten flunssaa.

”Männyt erittävät erityisen paljon haihtuvia öljyjä. Siksi mäntymetsässä kävelyä suositellaan erityisesti hengitystien tulehduksia sairastaville.”

Puiden eri osia voi hyvin myös syödä. Niiden lehdissä ja kukissa on paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja fenoleja. Niissä on myös paljon tavallisia vihanneksia enemmän antioksidantteja eli elimistöä vanhentavalta hapetusstressiltä suojaavia ravinteita.

”Puiden antioksidanttivaikutuksia voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Esimerkiksi selluloosateollisuudessa jää paljon käyttämättä puuainesta, joka sisältää runsaasti antioksidantteja. Tällä hetkellä tutkitaan, voisiko niitä saada hyötykäyttöön.”

Piippo uskoo, että myös lääketeollisuus joutuu jossakin vaiheessa ottamaan luonnonkasveja uudestaan käyttöön. Viime aikoina on puhuttu paljon liiallisesta antibioottien käytöstä johtuvasta antibioottiresistenssistä. Se tarkoittaa, että antibiootit eivät enää pysty tappamaan kaikkia elimistölle haitallisia bakteereja.

”Luonnon aineille bakteerit eivät pysty tulemaan vastustuskykyisiksi. Siksi uskon, että meidän on pakko jossakin vaiheessa palata käyttämään luonnon lääkintäkeinoja entistä enemmän. Esimerkiksi katajanmarjoissa on havaittu antibioottisia ominaisuuksia.”

Helppo tapa aloittaa puiden hyötykäyttö on tehdä niiden lehdistä tai kukista teetä tai pirtelöä. Lehtiä tai kukkia ei saa keittää, vaan ne silputaan kannuun ja niiden päälle kaadetaan noin 80-asteista vettä.

Teeaineksiksi sopivat hyvin esimerkiksi nuoret koivun, pihlajan ja vaahteran lehdet. Niiden kanssa voi yhdistää lehmuksen, vaahteran tai orapihlajan kukkia.

”Puita voi hyvin yhdistää villivihanneksiin ja muihin kasveihin. Flunssakauden aikana suosin itse lehmuksen kukista ja kehäkukista tehtyä teetä. Se rentouttaa ja parantaa limakalvojen kuntoa”, Piippo sanoo.

Koivun lehdet lisäävät virtsan eritystä, ja siksi niistä valmistettu tee sopii parhaiten nautittavaksi päivällä. Orapihlajan kukat ja vaahteran lehdet sopivat hyvin iltateeksi, sillä niillä on rauhoittava vaikutus.

Tavallista marja- tai banaanipirtelöä voi piristää esimerkiksi puiden lehdillä ja neulasilla. Kuusenkerkät, pihlajanmarjat sekä tyrnin marjat ja lehdet tuovat raikkaan maun pirtelöön.

”Puut ovat vahvan makuisia, ja siksi niitä kannattaa käyttää vain vähän. Esimerkiksi pihlajanmarjoja kannattaa lisätä vain muutama.”

Lehtiä ja kukkia voi käyttää myös leivonnaisissa. Taikinoihin voi sujauttaa mukaan omenapuun, kirsikan tai vaahteran kukkia, jotka tuovat hieman lisämakeutta leivonnaiseen. Suolaiseen taikinaan taas käyvät paremmin esimerkiksi pilkotut koivunlehdet tai kuusenkerkät.

”Omenapuun kukat ovat oma suosikkini. Laitan niitä usein mukaan muffinssitaikinaan. Lisäksi jätän muutaman kukan vielä koristeeksi, jotta myös kattaus on kaunis”, Piippo kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tiesitkö tätä koivusta? Yksitoista faktaa kotimaisesta lehtipuusta

Aarre: Marko Nikula rakentaa perinneveneitä – ”Vanha vene on kulttuuriperintöä, jota ei tule mistään lisää”

Pian alkaa vipinä koivun kuoren alla: Näin virtaukset muuttuvat kasvukauden edetessä – katso video

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI