Metsä

Sää, säädökset ja laatuvaatimukset aiheuttavat ruokahävikkiä maatiloilla

Kotitalouksien, kaupan, ravintoloiden ja teollisuuden lisäksi myös viljelijä ”heittää ruokaa roskiin”. Alkutuotannossa ruokahävikkiä aiheuttavat esimerkiksi sääolot, viranomaisten ja kaupan vaatimukset sekä markkinoiden heilahtelu.
Kimmo Haimi
Olli Levoniemi, pellolle korjaamatta jäänyttä perunaa, Ollilla jäi muutama rivi korjaamatta märkyyden takia. Kuvassa kuvaajan pyynnöstä tutkii joko peltoon jäänyttä satoa.

Hävikkiä aiheutuu ruokaketjun alkupäässäkin, mutta maataloudessa kamppaillaan hyvin erilaisten asioiden kanssa kuin esimerkiksi kotitalouksissa, sanoo tutkija Hanna Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Eri tuotteissa on erilaiset syyt hävikkiin. Naudanlihaa päätyy muuksi kuin ruuaksi eläinten sairauksien ja onnettomuuksien vuoksi. Kasvintuotannossa laatuvaatimukset karsivat osan tuotannosta. Sääolot vaikuttavat puolestaan voimakkaasti tuotteiden laatuun.

Foodspill 2 -hankkeessa selvitettiin seitsemän erilaisen tuotteen hävikkiä kyselyiden, tilastojen ja asiantuntija-arvioiden avulla. Mukana olivat jäävuorisalaatti, leipävehnä, naudanliha, sianliha, maito, peruna ja mansikka. Ne edustavat 60 prosenttia suomalaisen ruuan alkutuotannon kokonaisvolyymista.

Hankkeen tuloksia esiteltiin Tammelan Mustialassa torstaina.

Tutkimuksessa vertailluista tuotteista perunalle arvioitiin suurin hävikki. Ruuaksi tarkoitetusta perunasta 82 prosenttia pysyy ruokaketjussa alkuvaiheen jälkeen. Pienintä hävikki on maidossa, josta vain 0,5 prosenttia hukkaantuu esimerkiksi lääkejäämien vuoksi tai pesuvesien mukana.

Hävikin määritteleminen ruuantuotannossa on vaikeaa. MTT:n tutkimuksesta rajattiin pois esimerkiksi rehukasvien viljely. Maidontuotannossa vasikoille juotettavaa maitoa ei laskettu hävikiksi, eikä vastaavasti siemenperunaa perunantuotannossa. Hävikiksi sen sijaan laskettiin, jos perunan laatu muuttuu kauppakelvottomaksi vaikeiden korjuuolosuhteiden vuoksi.

”Pitää ymmärtää kokonaiskonteksti - oliko tämä tarkoitettu ruuaksi?”

Hävikiksi päätyvästä osastakin voi olla hyötyä. Tavallisempaa onkin puhua sivuvirroista. Usein ne päätyvät peltoon, mutta monia jakeita voisi hyödyntää vaikkapa mädättämällä biokaasuksi.

Säähän viljelijä ei voi vaikuttaa, mutta joissakin tilanteissa alkutuotannon hävikkiin voidaan puuttua.

”On tosi ongelmallista, että salaatti valmistuu pääosin heinäkussa. Silloin suurin ostajaryhmä eli suurkeittiöt ovat kesälomalla”, tutkija Raija Räikkönen mainitsee.

”Pitäisi mietttiä, miten ketju voisi puhaltaa yhteen hiileen. Voisiko markkinaketjua suunnitella yhteistyössä siten, että pääsato saadaan hajotettua käytön mukaiseksi?”

Juttua korjattu 13.6.2014 klo 14:00 Maidon hävikiksi arvioitiin vain 0,5 prosenttia, ei 2,5.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Pieni lasi viiniä voisi olla vielä pienempi

Ruuan tuottajille riittää neuvoja

Maanviljelijä on myös kulttuurityöntekijä

Ruuantuotannon sosiaalinen kestävyys unohtunut