Metsä

Saimaan Geopark tavoittelee Unescon statusta

Saimaan seutu hakee Unescon jäsenyyttä tullakseen Suomen toiseksi kansainväliseksi Geoparkiksi.
Kari Salonen
Geologi Kaisa-Maria Remes tutki Imatran koskikirnuja viime viikolla. "Vedet virtasivat aikoinaan Kruununpuistossa ja koversivat kirnuja", hän kertoo.

Saimaan turismille on haettu piristysruisketta jo vuodesta 2011, kun alueen ympäristöstä on kartoitettu geo-, luonto- ja kulttuurikohteita. Kohteet saattavat olla osa Unescon kansainvälistä Geopark-verkostoa jo ensi vuonna.

Eteläisen Saimaan kuntien ja kaupunkien perustama Saimaan Geopark -yhdistyksen toiminnanjohtajan sijainen Heli Rautanen ja geologi Kaisa-Maria Remes esittelevät Suomen vanhimman luonnonsuojelualueen Kruununpuiston koskikirnuja. Ne ovat syntyneet Saimaan vesimassoista 5 700 vuotta sitten.

"Vedet ovat virranneet tästä yli ja veden voima ja mukanaan kuljettama kiviaines ovat kovertaneet nämä kirnut", Remes selventää.

Saimaan alueen luonto ja matkailu ovat pitäneet Rautasen ja Remeksen kiireisenä koko kesän. Tavoitteena on nimittäin jättää marraskuussa Unescolle hakemus alueen liittämisestä maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon.

Unescon status olisi iso juttu Saimaalle.

"Se toimisi vertaistukena, lisäisi tietoisuutta ja helpottaisi alueen matkailun kehittämistä", Rautanen valaisee.

Geoparkit toimivat Unescon suojeluksessa. Unescon määritelmän mukaan Geoparkeiksi pääsevät alueet, jotka eivät ole vain geologisesti ainutlaatuisia vaan niillä on myös merkittäviä arkeologisia, kulttuurisia ja ekologisia arvoja.

"Kohteet voivat olla kaikkea historiallisista nähtävyyksistä siirtolohkareisiin", Rautanen selventää.

Kun Saimaan alueen Geopark-toiminta käynnistyi, ympäryskunnista kartoitettiin geologisesti arvokkaita kohteita, jotka sopisivat osaksi verkostoa.

Nyt Saimaan alueella tällaisia vetonauloja on kertynyt kartalle jo 71.

Luontokohteet sijaitsevat Imatralla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savitaipaleella, Taipalsaarella, Juvalla, Sulkavalla, Puumalassa sekä Ruokolahdella.

Kohteiksi on valikoitunut pitkiä hiekkarantoja, kivikirkkoja, rantakallioita, jyrkänteitä sekä siirtolohkareita. Kaikkia niitä yhdistävä tekijä on Saimaan synty ja mahdollisuus lisätä alueen luontomatkailua.

Rautanen haluaa lisätä Suomen suurimman järvialueen tuntemusta ja vauhdittaa matkailu- ja yritystoimintaa. Sen lisäksi, että kohteilla on arvokasta geologista perintöä, niiden tulee olla hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Useat kohteet ovat jo monelle Saimaan-turistille tuttuja. "Monessa luontokohteessa on jo vanhastaan virkistys- ja matkailupalveluita", Rautanen kertoo.

Myös uusia kohteita voidaan myös lisätä verkostoon. "Jotta uusia paikkoja voidaan liittää osaksi puistoa, niiden tulee täyttää tietyt kriteerit", Rautanen lisää.

Geologia on luontomatkailun nouseva trendi, Rautanen ja Remes uskovat. Saimaan Geopark-hanketta rahoittavat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen lisäksi Saimaa Geopark-yhdistyksen jäsenkunnat, jotka maksavat jäsenmaksua.

Saimaan lisäksi myös Salpausselän ja Lauhavuoren alue tähtäävät jäsenyyteen. Suomessa tähän mennessä Unescon maininnan on saanut vain maailman pohjoisin Geopark Rokua Pohjois-Pohjanmaalla.

Saimaan hakemus lähtee Unescolle marraskuussa ja alue arvioidaan ensi kesän aikana. Ennen arviointia on tiedossa geokohteiden viitoittamista turisteille sekä markkinointia, Rautanen ja Remes kertovat.

"Kyllähän se jännittää, miten käy. Mutta jos ei ensi vuonna, niin kyllä se jäsenyys lähivuosina lohkeaa", Rautanen sanoo luottavaisesti.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Rokuanvaara on vuoden retkipaikka – keräsi yli neljänneksen yleisön äänistä

Uinuva lilliputti-kansallispuisto pyrkii Unescon siivin maailmankartalle

Yle: Järvien pohjakerrostumista menossa laaja tutkimus

Maankuoren värähtely ennakoi tulivuorenpurkausta Islannissa, mutta siihen voi mennä viikkoja: "Tämä on kuin maalin kuivumisen odottelua"