Metsä

Suomen arvokkain puulaji innostaa kasvattajia mutta kaupankäynti tökkii: "Monet puuta tarvitsevat joutuvat hankkimaan muuta tilalle"

Vuonna 1956 perustettu Visaseura ry edistää neuvonnalla ja tiedotuksella visakoivun kasvatusta, käyttöä ja tutkimusta.
Lari Lievonen
Visaseuran retkien suosio on kova. Yli neljästä sadasta jäsenestä reipas sata lähti kesäretkelle.

Tuorein tieto ja hyvät neuvot visakoivun kasvatuksesta leviävät tehokkaasti Visaseuran retkillä. Tämän kesän retkellä visaharrastajien puheenaiheina olivat visan ontuva kaupankäynti ja jalostajien vähäinen määrä.

Viidettä kertaa osallistuvan Paavo Fomkinin mukaan visasta kiinnostunut henkilö tulee retkelle. Puun koostumus on miehen mielestä ”aivan uskomaton”.

Fomkinin mukaan visakoivulla ei kuitenkaan yksin elä, vaan se toimii hyvänä harrastuksena.

”Leipänsä eteen joutuu tekemään muutakin.”

Eläkkeellä oleva maanviljelijä Juha Tuomala tuli kymmenettä kertaa seuran kesä­retkelle. Hänen mukaansa yhdistys jakaa arvokasta tietoa ja retkillä oppii uutta.

”Paikalla on koko maailman paras visatietämys.”

Visan takerteleva myynti huolestuttaa kasvattajia.

Viljelijöiden määrä on noussut 80-luvulta lähtien ja harvennusvisan kysyntä on heikkoa. Myös sisustustrendit ovat muuttuneet, mikä on laskenut visakoivun suosiota.

Seura aikoo perustaa markkinointiyrityksen, jonka tarkoitus on ajaa visaa näkyvämmäksi sekä törmäyttää ostajat ja myyjät.

Hankkeesta vastaavan Jouni Järvisen mukaan visakoivulla on kysynnän ja tarjonnan ongelma.

”Visalle on hyvin kysyntää, sillä se on huippuhieno ja kaunis puu. Monet puuta tarvitsevat ovat kuitenkin huomanneet, että sitä on vaikea saada. Tällöin he hankkivat jotain muuta tilalle. Kysyntää siis olisi, mutta siinä on ongelmia”, Järvinen sanoo.

”Lisäksi visakoivun tarjonta kasvaa lähitulevaisuudessa räjähdysmäisesti. Uusia puusuku­polvia tulee lähivuosina niin paljon, että ne saattavat pahimmillaan sekoittaa markkinat perinpohjin.”

”Tarvitaan jonkinlainen linkki kysynnän ja tarjonnan välille. Me tarjoamme sen”, Järvinen lisää.

Visan taimet käyvät yhä kaupaksi, vaikka kaadetun rungon myynti takkuilee.

”Harvennusvisan heikko menekki ei näy. Taimet vetävät edelleen”, kertoo Taimityllilän toimitusjohtaja Jari Mäntynen.

Mäntyharjulainen yritys tuottaa 100 000 mikrolisättyä visakoivua vuodessa. Vientiin menee 15–20 prosenttia.

Visan viljely on muuttunut vuosien aikana. Uusi trendi on varovainen kokeiluviljely.

”2000-luvun alusta kauppojen kokonaismäärät ovat laskeneet, mutta asiakasmäärät puolestaan kasvaneet. Monet haluavat kokeilla visan kasvatusta pienillä määrillä.”

Seuran puheenjohtajan Antti Koskimäen mukaan yhdistyksen toiminta on voimissaan. Hän kuitenkin odottaa kaupallisen puolen kohtaavan ostajat.

”Kesäretken suuri osallistujamäärä osoittaa, että seura on merkillinen visaihmisten liike. Tämä on metkan avoin ja tietoa jakava yhteisö.”

Retken kohteita olivat tasavallan presidentin kesäasunto Naantalin Kultaranta ja Helge Pilpolan tila Paimiossa.

Visaseura istutti kaksi Presidentti-visaa Kultarannan sisäänkäynnin läheisyyteen kiitokseksi vierailusta.

Kultarannassa on ennestään Visaseuran vuonna 1972 istuttama visakoivikko, vuonna 1997 Martti Ahtisaarelle istutettu visakoivu ja 2000-luvun alussa Tarja Haloselle istutetut visakoivut.

”On tärkeää jättää muistoja”, Koskimäki sanoo.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Visan kasvatus on palkitseva mutta aikaa vievä taiteenlaji

Onnistunut oksakarsinta parantaa visan laatua – ”Harmillisen paljon löytyy kohteita, jotka on jätetty leikkaamatta"

Visakoivun menekki huolestuttaa: Vaaleat sisustustrendit syövät suosiota

Suomalainen visakoivu ja muut erikoispuut kiinnostavat jopa Kiinassa asti – uusi yritys pyrkii viemään suomalaista metsäosaamista maailmalle